Heinäkooste

Heinäkuukin oli oikein lukuisa kuukausi! Kuun lopussa päättyi #Queerlukuhaaste2022, jossa sain yllättäen täyteen koko bingoruudukon. Haastekoonti on täällä.

Tällä hetkellä luen muun muassa V. E. Schwabin Shades of Magic -trilogiaa, josta ajattelin tehdä yhden postauksen jahka koko sarja on paketissa. Saatan ja luultavasti luenkin välissä jotain muutakin jos ei sitten jää putki päälle.

Luettu & blogattu

Patricia Highsmith: The Price of Salt
Kielletty rakkaus 1950-luvulla. Lesbokirjallisuuden klassikko, joka olikin mielenkiintoinen.

Grace Ellis & Hannah Templer: Flung Out of Space: Inspired by the Indecent Adventures of Patricia Highsmith
Sarjakuvaelämäkerta kirjailijasta. Olipahan epämiellyttävä ihminen, mutta sarjakuva oli kyllä hyvä.

Béja & Nataël, Enid Blyton: Five on the Treasure Island & Five Go Adventuring Again
Viisikko seikkailee jälleen! Klassikkokirjat taipuivat hienosti sarjakuviksi.

Mohsin Hamid: Kuinka lyödä rahoiksi nousevassa idässä
Ryysyistä rikkauksiin. Tykkäsin sekä tarinasta että sen erikoisesta kerrontatavasta.

Jeanette Winterson: Ei appelsiini ole ainoa hedelmä
Lapsuus 1960-luvulla. Ihan kiinnostava kuvaus lapsisaarnaajasta ja kielletystä (ensi)rakkaudesta.

Valérie Mangin, Steven Dupré & Cixin Liu: Yuanyuan's Bubbles
Saippuakuplien viemää. Kiinnostava idea kuivuuskatastrofin ratkaisemiseksi.

Satu Rämö: Hildur
Murhia Islannissa. Islannin kuvailu oli kivaa luettavaa, mutta en pitänyt murhamysteerin ratkaisusta.

Trung Le Nguyen: The Magic Fish
Kieliongelmia. Kiva YA-sarjakuva maahanmuuttajaperheen kieliongelmista ja kaapista tulemisen vaikeudesta.

Rodolfo Santullo, JOK & Cixin Liu: Sea of Dreams
Taiteilija avaruudesta. Kiinnostava idea, mutta piirrosjälki ei ollut suosikkejani.

Helena Waris: Vuori
Kohti huippua. Nälkäpelimäinen ragnarök-tarina, joka oli kyllä viihdyttävä.

Eli Easton: Robby Riverton: Mail Order Bride
Valeasussa villissä lännessä. Oikein viihdyttävä historiallinen huumoriromanssi.

Haastekoonti: Queerlukuhaaste2022

Instagramissa muutaman kuukauden pyörinyt Queerlukuhaaste2022 on nyt paketissa. Kiitos kivasta haasteesta, @allstardustandstories @kirjajuttuja @paperimato @pikkukirjasto @siperiankirjat ja @vinkkitonttu !

Haasteessa luettiin sateenkaarikirjallisuutta erilaisiin bingoruudukon kohtiin. Oikeastaan tavoitteeni oli lukea edes se yksi rivi, joten koko ruudukon täyttäminen oli itsellenikin suuri yllätys.

En erityisemmin etsinyt sopivaa lukemista, niitä vain löytyi ihan luontevasti kirjoista, jotka halusin lukea muutenkin. Yllättävin oli dekkari Kuolema Kulosaaressa, jonka en todellakaan kuvitellut sopivan "suhteiden monimuotoisuus" -ruutuun kun aloitin lukemisen.

Yllätyin siitä, miten paljon englanninkielistä kirjallisuutta luin. 10/16 kirjaa! Sarjakuvia oli neljä, kaikki englanniksi. Haastekirjat olivat myös hyvin naispainotteisia sekä kirjailijoiden että päähenkilöiden osalta, mutta sepä taitaa kuvata lukutottumuksiani muutenkin.

Luetut kirjat:

Spefi: Gideon Marcus: Kitra

Sarjakuva: G. Willow Wilson & Christian Ward: The Invisible Kingdom vol. 1-3

Lastenkirja: Mila Teräs ja Hannamari Ruohonen: Ensilumi

Käännöskirja: Ann Cleeves: Lokin huuto

Kotimainen kirja: Johanna Venho: Syyskirja

Aro/acehahmo: Darcie Little Badger: Elatsoe

Naispäähenkilö: Julie Murphy: Faith: Taking Flight

Nuortenkirja: Molly Knox Ostertag: The Girl from the Sea

Julkaistu 2020-luvulla: V. E. Schwab: The Invisible Life of Addie LaRue

Kirjagrammaajan suosittelema: Ulla-Maija Paavilainen: Rohkeudella Elina Gustafsson

Suhteiden monimuotoisuus: Laura Andersson: Kuolema Kulosaaressa

Queerklassikko: Patricia Highsmith: The Price of Salt

Historiallinen: Grace Ellis & Hannah Templer: Flung Out of Space: Inspired by the Indecent Adventures of Patricia Highsmith

Identiteetin etsintä: Jeanette Winterson: Ei appelsiini ole ainoa hedelmä

BIPOC-kirjailija: Trung Le Nguyen: The Magic Fish

Trooppi: Eli Easton: Robby Riverton: Mail Order Bride

Eli Easton: Robby Riverton: Mail Order Bride

"It was from Aunt Dinah's quilting party, I was seeing Nellie home!"

Vuosi on 1860 ja Robby Riverton on väärässä paikassa väärään aikaan. Hän pakenee New Yorkista verenhimoiset gangsterit kintereillään ja naamioituu olosuhteiden pakosta postimyyntimorsiameksi. Tulevan sulhasen veli, sheriffi Trace Crabtree, huomaa heti, että hehkeä Rowena ei ole ihan sitä, mitä väittää olevansa...

Okei, tämä kirja on täsmälleen sellainen kuin kansikin lupaa. Historiallista ja vähän jännittävääkin huumoriromantiikkaa, jossa on "neito" pulassa, komea sheriffi ja nopeasti eteenpäin kiitäviä tapahtumia. Robby pistää tuulemaan ja valloittaa koko Crabtreen perheen ja Tracen sydämen. Eli tämä oli kaikkea sitä, mitä tältä halusinkin.

Robby on näyttelijä, joten tällaisen sanotaan nyt vaikka luonneroolin ottaminen sujuu häneltä kohtuullisen kivuttomasti. Tarinassa ei ole kyse sukupuoli-identiteetin löytämisestä tai muuttumisesta, Robby vain pukeutuu väliaikseksi vähän erikoisempaan valeasuun. Samalla hän puuttuu Crabtreen perheen sikailevaan menoon, jossa äidittömäksi jääneet pojat eivät ole oppineet mitään tapoja isältään tai vaimoiltaan.

"Thing is, Rowena, we ain't much for airs and graces," Pa-Pa said, lookin at Robby with a wary expression.

"That's the marvelous thing about life. You can always learn." Robby scooped eggs onto his plate.

(s. 89)

Perheellä on myös salaisuus, joka osoittautui yllättäväksi ja todella hilpeäksi.

Minusta kirja oli hauska ja romanssi toimi hyvin. Tykkäsin siitä, että sen paremmin Robby kuin Tracekaan ei ole kokematon ja punasteleva poikanen. Kumpikin tietää, mitä haluaa, ja kirjassa on parikin seksikohtausta. Heidän välilleen luotu dynamiikka toimi hyvin ja pidin kirjan yllättävästä lopusta.

Kirjan tiedot:
Eli Easton: Robby Riverton: Mail Order Bride | Pinkerton Road 2018 | 217 sivua | Netistä, jos nyt rehellisiä ollaan

Haasteet:
* Queerlukuhaaste 2022 : Trooppi

Helena Waris: Vuori

Istun sängyssäni unen jäljiltä pöpperöisenä, kun kuulen sen uudelleen.

19-vuotias Lif asuu kaupungissa, jonka keskellä kohoaa salaperäinen Vuori. Kun kaupungissa alkaa tapahtua kummia, Lif lyöttäytyy yhteen naapurinsa Arrin kanssa ja lähtee kiipeämään vuorta.

Tämä on ollut lukulistalla noin about kahdeksan vuotta, joten johan oli aikakin tarttua tähän. Luin jopa Wariksen Konetrilogian ennen tätä ja se sentään ilmestyi myöhemmin.

Tämän kirjan tarina pohjautuu wanhaan skandinaaviseen mytologiaan. Homman nimi on ragnarök, maailmanloppu, jossa kaikki tuhoutuu. Tai no ainakin melkein kaikki. Kaksi ihmistä tulee jäämään jäljelle. Lif ja Lifthrasir, uuden ihmiskunnan kantavanhemmat.

Tarinan minäkertoja-Lif on yksi monista potentiaalisista kantaäideistä. Hänen ei tarvitse muuta kuin selviytyä ainoana Lifinä hengissä Vuoren huipulle ja paikka uudessa maailmassa on taattu. Tarinan rakenne muistuttaakin Nälkäpeliä tai Battle Royalea: vain yksi voi selvitä loppuun asti.

No, kaksi, koska täytyyhän se Lifthrasirkin löytää.

Pidin kirjasta ja luinkin sen kertaheitolla kun en malttanut jättää kesken. Teksti on sujuvaa ja dialogipainotteista, joten kirja oli helppo ja nopea lukea. Pidin Lifistä, ja Arri ei ollut läheskään niin ärsyttävä kuin YA-sankarityypit yleensä. Mukana ryskeessä ovat tietenkin muinaiset jumalat, mukaan lukien Loki, joka herättää jos jonkinlaisia tunteita Lifissä. Totta kai, kuinkas muutenkaan.

Mutta, en oikein tiedä, mitä kirjan viimeisellä lauseella haettiin. Oliko koko ragnarök sittenkin pelkkää lavastusta, oliko juonipaljastuksen puikoissa selviytynyt jumala vai olivatko myytit väärässä ihmisselviytyjien lukumäärästä?

Kirjan tiedot:
Helena Waris: Vuori | Otava 2014 | 317 sivua | Kirjastosta

Luettu myös:
Kirjanurkkaus, Kirjakaapin kummitus, Oksan hyllyltä ynnä muut

Haasteet:
* Fantastinen kesä 2022 : Myytti tai mytologia

Rodolfo Santullo, JOK & Cixin Liu: Sea of Dreams

Tämä sarjakuva on samaa sarjaa kuin aiemmin lukemani Yuanyuan's Bubbles. Tämäkin perustuu Cixin Liun novelliin ja tällä kertaa tekijöinä ovat uruguaylaiset kirjoittaja Rodolfo Santullo ja taiteilija JOK.

Myös tämän tarinan aiheena on kuivuus, joskin nyt se johtuu ihmisistä riippumattomista syistä. Paikallinen Jää ja lumi taidefestivaali keskeytyy, kun paikalle liihottaa aivan oikea avaruusolio. Tämä "low-temperature artist" on vaikuttunut Yan Dongin abstraktista jääveistoksesta, jota se pitää oikeana taiteena, toisin kuin esittäviä teoksia.

Olento haluaa näyttää, mistä kana pissii, ja alkaa tehdä omaa jäätaidettaan. Materiaalina se käyttää maailman vesiä, jotka se tempaa ylös avaruuteen. Yan Dongin yrityksistä huolimatta olento ei suostu luopumaan projektistaan ja niinpä koko maailmaan uhkaa tuho.

Ei mitään itsehillintää!

Tarinan kantava juoni on taide ja taitelijan pakkomielle teoksestaan. Olento ei suostu keskustelemaan muusta kuin taiteesta, ja yksi planeetta on sen mielestä pieni uhraus suuren taideteoksen edessä. Eiköhän tässä kritisoida suoraan sitä, mikä aihekin on.

En pitänyt tämän sarjakuvan tyylistä yhtä paljon kuin Yuayuan Bubbles -kirjan. Minä nyt pidän enemmän nätistä piirrosjäljestä kuin tällaisesta hieman rosoisemman näköisestä. Ja tämä tyyli ei ehkä tehnyt parhaalla tavalla oikeutta tarinalle, jossa olennon taideteos on (tai ainakin pitäisi olla) lopulta niin kaunis, että sitä katsoessa tekisi mieli itkeä.

Kirjan tiedot:
Rodolfo Santullo, JOK & Cixin Liu: Sea of Dreams | House of Zeus 2020 | 90 sivua | Kirjastosta

Haasteet:
* Fantastinen kesä 2022 : Mielenkiintoinen sivuhenkilö
Jia Li Feng, naislentäjä, jonka seikkailuista olisin mielelläni lukenut enemmänkin.

Trung Le Nguyen: The Magic Fish

Tiến on toisen polven amerikanvietnamilainen, jonka kotona kielikysymys on aina läsnä. Hän puhuu parempaa englantia kuin vanhempansa ja lukee näille ääneen perinteisiä satuja harjoitusmielessä. Samaan aikaan hän tuskailee salaisuutensa kanssa.

Olipas mielenkiintoinen sarjakuva, jossa on monta tasoa. Tarinassa on sekä nykyhetki että menneisyys ja vielä sisäänrakennettuna satujakin. Ne on onneksi eroteltu toisistaan eri väreillä, joten lukeminen oli helppoa.

Tiếnin on joskus vaikea löytää sanoja keskustellakseen vanhempiensa kanssa. Kieli- ja sukupolvikysymykset ovat hyvin konkreettisia kodissa, jossa vanhemmat puhuvat parempaa vietnamia kuin lapsensa, joka taas on oppinut sujuvan englannin kodin ulkopuolelta. Teini-ikäisenä vanhempien kanssa kommunikointi voi olla muutenkin haastavaa, saati sitten tällaisessa tilanteessa.

Tiếnillä on myös salaisuus: hän pitää pojista, mutta ei kirjaimellisesti löydä sanoja kertoakseen tästä vanhemmilleen näiden äidinkielellä.

Kirjasto mainittu!
(s. 28)

Tiếnin tuskaillessa salaisuutensa kanssa hänen äitinsä Hiến palaa satujen myötä kipeään menneisyyteensä. Hiến ja hänen sulhasensa pakenivat Vietnamista rakentamaan elämää Amerikassa. Nyt Hiến ei tiedä, minne hän kuuluu. Hän ei ole tarpeeksi amerikkalainen, mutta onko hän enää tarpeeksi vietnamilainenkaan? Joskus hänen poikansa tuntuu elävän aivan eri maailmassa kuin vanhempansa.

Perinteiset sadut kuten Tuhkimo ja Pieni merenneito luovat siltaa vanhempien ja nuoren välille. Ne myös kertovat symbolisesti asioista, joiden kanssa perhe kipuilee. Minua kiinnosti tässä satupuolessa etenkin se, että esimerkiksi juuri Tuhkimosta kerrotaan myös vietnamilainen versio. Jännä nähdä, miten eri tavoilla pohjimmiltaan sama tarina kerrotaan eri puolilla maailmaa.

Kaiken kaikkiaan tykkäsin sarjakuvasta. Se oli helppo lukea, aihe oli kiinnostava ja pidin myös piirrosjäljestä.

Kirjan tiedot:
Trung Le Nguyen: The Magic Fish | Random House Graphics 2020 | 131 sivua | Kirjastosta

Haasteet:
* Queerlukuhaaste 2022 : BIPOC-kirjailija

Satu Rämö: Hildur

Sleipnir kiihdytti askeltaan niin että paksu ruskea harja heilui villisti puolelta toiselle.

Työ Islannin syrjäkolkilla sopii hyvin kolmekymppiselle Hildur Rúnasdóttirille. Hän surffaa hyytävän kylmässä meressä ja taistelee menneisyytensä haamuja vastaan. Hildur saa parikseen suomalaisen poliisiharjoittelijan Jakobin ja kuin tilauksesta tapahtuu murha ja muutamakin.

En ole tutustunut nordic noir -genreen sen syvemmin, joten en osaa sanoa mihin kohtaan tämä Satu Rämön esikoisromaani sijoittuu niiden vertailuasteikossa. Jos tämä on tyypillinen lajinsa edustaja, niin genre ei ehkä vain ole minua varten.

Pidin kyllä kirjan islantilaisesta miljööstä ja sen hahmoista, jotka tuntuivat aivan tavallisilta ihmisiltä. Kirjassa on hienoja kuvauksia jylhistä talvimaisemista, ja näin mielessäni sysimustat yöt ja syrjäkylät.

Vartin ajomatkan jälkeen matalat kerrostalot, rivitaloryppäät ja kaupunginosia yhdistävät tieväylät jäivät kauas taakse. Ikkunoista näkyi märillä peltoalueilla seisovia pitkäkarvaisia islanninhevosia, jota hakivat toisistaan turvaa ja lämpöä. Ne seisoivat kaikki samansuuntaisesti, pyöreät ja paksujen häntien peittämät takapuolet tuulen suuntaan.

(s. 299)

Hildur, Jakob ja heidän pomonsa Beta olivat järkeviä ihmisiä ja poliiseja, eivätkä suorastaan yliluonnollisen nerokkaita tai todella typeriä. Ihmisten ilot ja ongelmat tuntuivat realistisilta. Jakob on maahanmuuttaja ja hänen kauttaan hämmästellään välillä islantilaista menoa.

Itse murhajuoni tai oikeastaan sen ratkaisu ei sen sijaan vakuuttanut minua. Juoni tuntui keriytyvän auki loogisesti ja mukana oli muutama hahmo, jotka vaikuttivat sopivan epäilyttäviltä. Ja sitten syyllinen tuleekin jostain takavasemmalta. Minä pidän enemmän sellaisista murhamysteereistä, jossa syyllinen todellakin on niiden hahmojen joukossa, joihin tutustutaan juonen edetessä, ja jotka myöskin pysyvät mukana tarinassa.

Murhamysteerin motiivi oli ehkäpä hyvinkin islantilainen. Suuremmitta juonipaljastuksitta täytyy silti sanoa, että murhaaja ei kyllä tehnyt "työtään" ihan loppuun saakka. Se tuntui epäloogiselta motiivin huomioon ottaen.

Minua vaivasi myös tekstin toisto ja kielenhuolto muutenkin. Ehkäpä kustannustoimittaja olisi voinut lukea tämän läpi vielä kerran tai pari. Ymmärsin kyllä esimerkiksi Jakobin perheongelmat heti ensimmäisestä kerrasta, ei niitä tarvinnut toistella ja selitellä jatkuvasti uudestaan.

Kirjan tiedot:
Satu Rämö: Hildur | WSOY 2022 | 364 sivua | Kirjastosta

Luettu myös:
Kirja hyllyssä, Kirsin kirjanurkka, Tuijata ynnä muut

Haasteet:
* Helmet 2022 : 30. kirjassa muutetaan uuteen maahan [45/50]

Valérie Mangin, Steven Dupré & Cixin Liu: Yuanyuan's Bubbles

Yuanyuan kiinnostuu saippuakuplista jo vauvana. Pakkomielle ei hellitä aikuisenakaan, mutta menestyvän tiedenaisen käsissä kuplista syntyykin jotain yllättävää.

Tämä sarjakuva houkutti kivalla kannellaan, jossa on tosiaan valtavia saippuakuplia. Minustakin ne ovat kivoja vaikka aikuinen olenkin! Tarina perustuu Cixin Liun novelliin ja tämän kirjan mukaan muistakin hänen novelleistaan on tehty sarjakuvia oikein kansanvälisessä yhteistyössä. Tämän tekijät ovat ranskalaiset isä ja poika.

Tarina sijoittuu pääasiassa kaupunkiin, jota piinaa jatkuva kuivuus. Yuanyuanin äiti yritti keksiä ratkaisua ongelmaan ennen menehtymistään. Isä ei ymmärrä tyttärensä kuplapakkomiellettä, mutta toivoo tästä kasvavan yhtä rohkean kuin äidistään.

Scifitarinan lisäksi tämä onkin tarina perheestä. Mielestäni tässä kuulsi selvästi läpi kiinalainen vanhempien ja perinteiden kunnioittamisen traditio. Yuanyuanin isän on vaikea hyväksyä tyttärensä kummallista kiinnostuksen kohdetta. Yuanyuan puolestaan haluaa tehdä isänsä ylpeäksi.

Tässä ei kommentoida suoraan ilmastonmuutosta, mutta oletan sen olevan katastrofin taustalla. Ajatus valtavista kuplista kuivuuden ratkaisijana on villi. Olisipa kätevää, jos niin voisi tehdä!

s. 23

Kuvitus oli ihan okei, mutta välillä hahmoilla oli kovin kummallisia ilmeitä. Kuvaruudut ja tekstit eivät myöskään aina ohjanneet silmää katsomaan seuraavaa ruutua, joten tarinan sujuvuus katkesi hetkeksi. Kirjassa on yksi taittoaukeama, josta avautuu upea maisemakuva.

Kirjan tiedot:
Valérie Mangin, Steven Dupré & Cixin Liu: Yuanyuan's Bubbles | Head of Zeus 2021 | 62 sivua | Kirjastosta

Haasteet:
* Aakkoshaaste : Y

Jeanette Winterson: Ei appelsiini ole ainoa hedelmä

Kuten ihmiset yleensä, asuin kauan äitini ja isäni kanssa.

Omaelämäkerrallinen kasvutarina kertoo Jeanettesta, joka kasvaa uskonnollisessa yhteisössä 1960-luvulla. Lapsisaarnaajasta on tarkoitus tulla lähetystyöntekijä, mutta rakastuminen toiseen tyttöön muuttaa kaiken.

Alun perin tarkoitukseni oli lukea tämä Queerlukuhaasteen kohtaan "klassikko", koska sellainenkin tämä jo on. Kirja ilmestyi vuonna 1985, voitti heti kirjallisuuspalkinnon ja sitä luetaan edelleen kouluissa Englannissa ja Walesissa.

Kirja kertoo siis Jeanetten kasvusta lapsesta nuoreksi aikuiseksi. Jeanetten äiti adoptoi hänet lähinnä siksi, että halusi kasvattaa omin käsin loistavan lähetystyöntekijän. Arki on syvästi uskonnollinen ja Jeanettella on ystäviä vain seurakunnassa, koska muut pitävät häntä (syystäkin) outona.

Kerronnassa korostuvat uskonyhteisön ja äidin kummalliset opetukset, joihin opettajatkin kiinnittävät huomiota. Jeanette on pikkuvanha lapsi, joka huomioi myös läheistensä tekopyhyyden.

"Onko sinulla viinilasia?" rouva White tiukkasi.

Äiti näytti kauhistuneelta.

"Siis lääkkeiden ottoon", rouva White kiiruhti lisäämään.

(s. 75-76)

Totta kai lasit löytyivät ja ne painetaan nopeasti seinää vasten, jotta naiset kuulevat paremmin haureellisten naapureiden seksielämän.

Jeanette pitää ensirakkautensa salassa jonkin aikaa, mutta kun totuus paljastuu, hän ja Melanie joutuvat seurakunnan tuomion eteen. Heistä yritetään ajaa ulos riivaajat. Tämän myötä Jeanette alkaa paremmin ymmärtää yhteisönsä kapeat näkemykset. Hänen mielestään rakkaudessa ei voi olla mitään väärää, seurakunnan ja äidin mukaan voi.

Kirja oli mielestäni ihan hyvä, mutta en suuremmin välittänyt varsinaisen tarinan lomaan ripotelluista pienistä saduista. Ne liittyivät symbolisesti Jeanetten elämään, mutta olisi tämä toiminut ilmankin. Tarina kyllä on mielenkiintoinen ja hauskakin kuvaus siitä, millaista on ollut olla lapsi tuollaisessa fanaattisessa yhteisössä.

Kirjan tiedot:
Jeanette Winterson: Ei appelsiini ole ainoa hedelmä | Bazar 2007 | 230 sivua | Kirjastosta
Englanninkielinen alkuteos: Oranges Are Not the Only Fruit (1985) | Suomennos: Raija Mattila

Luettu myös:
Satun luetut, Kirjakimara ynnä muut

Haasteet:
* Queerlukuhaaste 2022 : Identiteetin etsintä
* Klassikkokesä 2022 : Kirja 5

Mohsin Hamid: Kuinka lyödä rahoiksi nousevassa idässä

Asiahan on niin, että itseapukirjat ovat looginen mahdottomuus jo nimensä puolesta, paitsi jos olet itse kirjoittamassa sellaista kirjaa.

Nimettömäksi jäävä poika syntyy köyhään perheeseen jossain päin Aasiaa. Muutto maalta metropoliin tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja tie menestykseen on auki.

Luin tämän täsmäkirjana Helmet-lukuhaasteeseen enkä ehkä muuten olisi ikinä lukenut tätä. Mikä olisi sääli, sillä tämä oli mielestäni aivan erinomainen.

Kirjan kerrontatyyli on omintakeinen. Se kerrotaan toisessa persoonassa, jossa "sinä" on ryysyistä rikkauteen kipuava poika. Minusta ratkaisu sopi hyvin yhteen toisen erikoisemman kerrontatyylin kanssa. Tarinan raamina on nimittäin self-help-kirja, joka on tietenkin suunnattu sinulle eli lukijalle.

Jos näistä pääsee yli niin voi syventyä itse tarinaan, joka oli vuoroin hauska, ilahduttava, surullinen ja masentava. Matkalla aikuisuuteen ja vanhuuteen pojalle valkenee, että harvat pystyvät pitämään kätensä puhtaina korruptoituneessa yhteiskunnassa. Ei hän ainakaan.

Menestystarinan taustalla on pojan suhde kauniiseen tyttöön, joka kiipeää ylöspäin omilla keinoillaan. Kohtaamisten välillä on vuosia ja vuosikymmeniäkin, mutta tuo ensirakkaus kantaa silti läpi elämän.

"Näytänkö minä yhtä vanhalta kuin sinä?" hän kysyy.

"Et", sanot.

"Sinunhan piti olla rehellinen."

Hymyilet. "En minä aina ole."

(s. 198)

Olen lukenut Hamidilta aiemmin Exit Westin ja pidin siitäkin.

Kirjan tiedot:
Mohsin Hamid: Kuinka lyödä rahoiksi nousevassa idässä | Otava 2019 | 222 sivua | Kirjastosta
Englanninkielinen alkuteos: How to Get Filthy Rich in Rising Asia (2013) | Suomennos: Jaakko Kankaanpää

Luettu myös:
Tarukirja, Mummo matkalla, Lukutuikku ynnä muut

Haasteet:
* Helmet 2022 : 25. kirjan nimessä on ilmansuunta [44/50]

Béja & Nataël: Five on the Treasure Island & Five Go Adventuring Again

Sisarukset Julian, Dick ja Anne tapaavat viimein serkkunsa Georgen ja tämän koiran Timmyn. Alkukankeuden jälkeen serkukset ystävystyvät ja löytävät itsensä seikkailuista.

No Viisikkohan se siinä! En tiennyt, että näistä lapsuuteni klassikoista on tehty sarjakuviakin. Ilmeisesti ihan ensimmäistä kertaa juhlistamaan sarjan kasikymppisiä. Toivottavasti nämä saadaan suomennettuinakin, en varmasti ole ainoa, joka joutui heti nostalgian kouriin nähdessään nämä.

Näiden piirrostyyli jäljittelee 1940-luvun sarjakuvia. Ruudut ovat selkeästi piirrettyjä eikä niiden muodoilla kikkailla. Sarjakuvat ovat värillisiä enkä muuten muistanut, että toisin kuin serkkunsa, George on tummatukkainen. Lapset on piirretty vanhemmat näköisiksi kuin se 10-12 vuotta, jonka he kirjoissa ovat. Ehkä tällä yritetään saada vähän vanhemmatkin tarttumaan näihin?

Nämä kaksi sarjakuva-albumia kertovat kahden ensimmäinen Viisikko-romaanin tarinat. Serkukset tapaavat Five on the Treasure Islandissa, kun Julian, Dick ja Anne saapuvat kesälomalle Kirriniin. Sitten sitä etsitäänkin jo aarretta Georgen omistamassa saaressa.

Toisessa osassa Five Go Adventuring Again koko joukko palaa Kirriniin joululomalle. Opintoja on suoritettava lomallakin, mutta lapsille palkatussa kotiopettajassa on jotain hämärää. Enpä muistanut sitäkään, että ennen serkkujensa tapaamista George oli äitinsä kotiopetuksessa.

Jee!
(s. 21)

Viisikko-seikkailut ovat herttaisen wanhanaikaisia tarinoita, joissa nokkelat lapset löytävät aarteita ja salakäytäviä. Ajan henki on vahvasti läsnä niin kaikkien käytöksessä kuin kuvituksen kauttakin. Georgen villiys ja perinteisen tyttöyden torjunta ovat rasitteita etenkin hänen vakavalle isälleen. Fanny-äiti on kotiäiti, joka on piirretty hyvin tyylikkäänä ja ehkäpä jopa poliisin kanssa flirttailevana!

Toisessa osassa on kohta, jossa Anne tutkii Georgen henkilökohtaista muistikirjaa (hyi sinua, Anne!). Siitä paljastuu, että George ihailee muun muassa Hubertine Auclertia ja Emily Davisonia, 1800- ja 1900-luvun vaihteen naisasianaisia. Olikohan tätä noissa romaaneissa vai oliko tämä sarjakuviin lisätty juttu?

Se, mitä jäin näissä kaipaamaan, oli syöminen! Missä olivat reput ja piknik-korit, joista kaiveltiin jos jonkinlaista evästä?

Kirjojen tiedot:
Béja & Nataël, Enid Blyton: Five on the Treasure Island & Five Go Adventuring Again | Hodder & Stoughton 2022 (1. p. 2017) | 60 & 68 sivua | Kirjastosta

Haasteet:
* Klassikkokesä 2022 : Kirjat 3 ja 4

Grace Ellis & Hannah Templer: Flung Out of Space: Inspired by the Indecent Adventures of Patricia Highsmith

Mietin kumman lukisin ensin, The Price of Saltin vai tämän sarjakuvan. Tämä nimittäin kertoo Patricia Highsmithista, edellisen kirjoittajassa. Tein mielestäni oikean valinnan lukemalla ensin kyseisen kirjan ja sitten tämän, koska tässä kerrotaan myös The Price of Saltin synnystä.

Sarjakuvassa on esipuhe, jossa kerrotaan, että Highsmith on haluttu esittää jota kuinkin sellaisena kuin hän oli. Esipuhe on myös sisältövaroitus, koska Highsmith oli tunnetusti rasisti ja antisemitisti, joka kaiken lisäksi vihasi naisia.

Etenkin tuo jälkimmäinen oli hänelle ongelmallista ja sitä kuvataan myös tässä kirjassa. Highsmith käy terapiassa toivoen muuttuvansa lesbosta heteroksi. Hän inhoaa itseään eikä edes pidä useimmista naisista ihmisinä, mutta siitä huolimatta hän löytää itsensä toistuvasti lesbobaareista ja naisten kanssa sängystä.

Kirjassa kuvataan mielestäni hyvin varsin epämiellyttävää ihmistä, joka torpedoi kaikki ihmissuhteensa eikä oikeastaan välitä kenestäkään.

Kirjan hauskin kohta oli hauska myös Highsmithin mielestä. Osana terapiaansa hän joutuu nimittäin vertaistukiryhmään.

"Well, doc, I think you've cracked this case.
Surrounding me with like-minded women is
surely the answer to my problem."
(s. 90)

Mikä voisi mennä pieleen?

Muiden ongelmiensa lisäksi Highsmith inhoaa työtään sarjakuvakirjoittajana. Se on hänestä alhaista roskatyötä, jota Oikeat Kirjailijat eivät tee.

Tärkeä juoni kirjassa onkin Muukalaisia junassa -kirjan myyminen ja sen tuoma maine ja kunnia. Sen jälkeen Highsmith halusi julkaista The Price of Saltin salanimellä ettei leimautuisi lesbokirjailijaksi.

Tykkäsin sarjakuvan selkeästä piirrosjäljestä. Tarinaa on helppo seurata ja hahmot erottaa helposti toisistaan. Piirroksista oikein huokuu 50-luku muotia myöten, ja kaikki polttavat kuin korsteenit.

Kirjan tiedot:
Grace Ellis & Hannah Templer: Flung Out of Space: Inspired by the Indecent Adventures of Patricia Highsmith | Abrams ComicsArts 2022 | 220 sivua | Kirjastosta

Haasteet:
* Queerlukuhaaste 2022 : Historiallinen

Patricia Highsmith: The Price of Salt

The lunch hour in the coworkers' cafeteria at Frankenberg's had reached its peak.

19-vuotias Therese Belivet haaveilee teatterilavastajan työstä. Tilaisuutta odotellessa hän työskentelee tavaratalon leluosastolla. Jouluruuhkan aikaan kauppaan astuu Carol Aird, johon Therese tuntee heti vastustamatonta vetoa…

Katsoin jokunen vuosi sitten Carol-elokuvan, joka perustuu tähän kirjaan. Vaikka pidänkin Cate Blanchettista, leffa ei tehnyt minuun sen suurempaa vaikutusta. Päätin silti lukea kirjan kun se sattui silmääni kirjaston OverDrivessa. Se sopii hyvin muutamaan lukuhaasteeseen ja onhan se klassikko.

Kirja on tunnettu muun muassa siitä, että se on ensimmäinen julkaistu lesbokirja, jossa pariskunta saa onnellisen lopun. Tai no, ainakaan kumpikaan ei kuollut tai joutunut pakkohoitoon, ja heidän yhteinen tulevaisuutensa näyttää hyvinkin mahdolliselta. Rima oli matalalla 1950-luvulla.

Jos suhdetta ei lasketa, Carol-paran elämä menee kyllä ihan persiilleen. Kirjan alkaessa hän on keskellä vaikeaa avioeroprosessia. Kun aviomies saa kiistattomia todisteita Carolin suhteesta Thereseen, Carolilla ei ole mitään mahdollisuutta saada tyttärensä huoltajuutta. Elääkseen onnellisena Theresen kanssa hänen täytyy luopua melkein kaikesta muusta. Että semmoinen onnellinen loppu se.

Therese sen sijaan saa suhteesta lisää itsevarmuutta. Minusta oli mielenkiintoista lukea tarina nimenomaan hänen näkökulmastaan. Hän on aivan hukassa tarinan alussa ja lipumassa kohti avioliittoa, jota ei halua. Carolin kautta hän löytää paitsi rakkauden myös itsensä.

Noin yleisesti ottaen lesboja ei katsottu hyvällä 1950-luvulla, mutta Therese tietää silti naisten välisten suhteiden olevan mahdollisia. Hä joutuukin pohtimaan, onko sellainen oikeasti mahdollista hänelle itselleen. Kirjassa on mielestäni kauniisti kirjoitettuja kohtia intohimosta ja rakkaudesta, joka polttaa Thereseä.

She wanted to thrust the table aside and spring into her arms, to bury her nose in the green and gold scarf that was tied close around her neck. Once the backs of their hands brushed on the table, and Therese's skin there felt separately alive now, and rather burning. Therese could not understand it, but is was so.

(s. 70)

Pidin kirjasta! Se ei ole mikään maailman onnellisin romanssi ja henkilöhahmotkaan eivät ole maailman miellyttävimpiä. Se on kuitenkin hyvin kirjoitettu ja ajankuva on tietenkin todella hieno, koska siinä ei katsota menneisyyteen vaan Highsmithin nykyhetkeen. Theresen kipuilut ammatin, identiteetin ja kasvamisen kanssa ovat toisaalta hyvin 1950-lukulaisia, toisaalta myös tätä päivää.

Kirjan tiedot:
Patricia Highsmith: The Price of Salt | SRS Internet Publishing 2011 (1. p. 1952) | 462 sivua | Kirjastosta

Haasteet:
* Helmet 2022 : 17. kirja on aiheuttanut julkista keskustelua tai kohua [43/50]
* Queerlukuhaaste 2022 : Queerklassikko
* Klassikkokesä 2022 : Kirja 2