torstai 13. tammikuuta 2022

Yangsze Choo: The Ghost Bride

Kansikuva.


One evening, my father asked me whether I would like to become a ghost bride.

Varakas Limin perhe lupaa turvata 17-vuotiaan Li Lanin tulevaisuuden, mikäli tämä suostuu vaimoksi heidän edesmenneelle pojalleen. Aavevaimon rooli ei juuri houkuta Li Lania, joka huomaa pian sotkeutuneensa Limin perheen salaisuuksiin sekä täällä että tuonpuoleisessa.

Tämä kirja oikeastaan sekä aikuisten kirja että YA:ta. Nuoren päähenkilön kasvutarinasta löytyy tuttuja YA-kliseitä. On pari komeaa miestä, yksi niljake, yliluonnollisia seikkailuja sekä pyrkimys itsenäistyä oman näköiseen aikuisuuteen.

Li Lanin vaihtoehdot ovat vähissä, mutta sen hän tietää, ettei halua aavevaimoksi kuolleelle miehelle, joka kaiken lisäksi vainoaa häntä unissa. Lim Tian Ching syyttää serkkuaan murhastaan ja kas vain, Li Lan tuntee heti vetoa kyseiseen serkkuun. Kun Li Lan päätyy seikkailemaan tuonpuoleiseen, hän tapaa salaperäisen Er Langin, johon hän tuntee myös vetoa. Mikä yllätys.

Kirjassa sukelletaan kiinalaisiin uskomuksiin ja käsitykseen kuolemasta. Li Lan pääsee harhailemaan tuonpuoleiseen, jossa elävien maailma vaikuttaa joka hetki. Kuolleiden henget todella saavat jälkeläistensä antamat ruoka- ja tavarauhrit kuolleiden maailmaan. Minusta tämä oli kirjan kiehtovinta antia ja oikeasti kiinnostavaa luettavaa.

Aikuisten kirjojen makua tälle antaa tarinan kulttuuritausta. Kirja nimittäin sijoittuu vuoteen 1883 ja brittien hallitsemaan Malaijan liittovaltioon. Li Lan kertoo hieman liiankin selittelevästi esimerkiksi maan väestöstä, johon kuuluu sekä kiinalaisia, eurooppalaisia että malaijalaisia. Tämän sulatusuunin elämä näkyy hyvin Li Lanin elämässä, jossa ruokia, vaatteita ja tapoja on nostettu kaikista kulttuureista.

Aikuiseksi tarinan tekee sekin, että melkein jokaisella miehellä on paitsi vaimoja, myös jalkavaimoja. Li Lanin kasvattanut palvelija toivoo hartaasti, että Li Lan pääsisi rikkaan miehen ensimmäiseksi vaimoksi. Naisilla ei juuri ole näkyvää valtaa ja Li Lankin on elänyt hyvin suojeltua elämää.

Tämä oli vähän sellainen "no tulipahan luettua" -kirja, jonka luin enemmän sen maailman kuin henkilöiden tai juonen vuoksi. Se maailma oli kuitenkin kiinnostava enkä ole tainnut lukea koskaan ennen Malesian alueelle sijoittuvaa kirjaa.


Kirjan tiedot:
Yangsze Choo: The Ghost Bride | William Morrow 2013 | 522 sivua | Kirjastosta

Haasteet:
* Helmet 2022 : 6. kirjan on kirjoittanut sinulle uusi kirjailija [4/50]
* YA-spefibingo : Lue kirja toisella kielellä

maanantai 10. tammikuuta 2022

Bill Watterson: The Indispensable Calvin and Hobbes

Kansikuva.

Poika, tiikeri ja maailma.

Innostuin nostalgiapuuskassa lukemaan Lassia ja Leeviä alkukielellä. Luen sarjakuvaa edelleen Hesarin sivuilla, jonne tulee päivittäin uusi strippi. Tässä albumissa on kuitenkin herkkuja, joita siellä ei ole.

Kokoelma alkaa runolla, jota en muista lukeneeni aiemmin. Riimiteltyyn runoon mahtuu kaikki sarjalle olennainen: mielikuvitus, perhe, seikkailut ja yhdessäolo.


Explorers are we, intrepid and bold,
Out in the wild, amongst wonders untold.
Equipped with our wits, a map and a snack,
We're searching for fun and we're on the right track!
(s. 4)


Kirjassa on myös värillisiä kokonaisen sivun kokoisia sunnuntaistrippejä. Täytyy myöntää, että useimmat niistä eivät uponneet minun samalla tavalla kuin lyhyemmät mustavalkoiset stripit. Sunnuntaijutut olivat pääasiassa filosofisempia ja tuntuivat hieman liian pitkään venytetyiltä.

Muuten kyllä tykkäsin tästä todella paljon! Mukana oli sellaisia klassikoita, joita muistin, ja paljon sellaista, minkä olin jo unohtanut. Tämä taisi olla ensimmäinen kerta, kun luin esimerkiksi perheen kotiin tehdystä murrosta kertovat stripit aivan peräkkäin. Se on edelleen vaikuttava pieni tarina siitä, miten tuttu ja turvallinen muuttuu yhtäkkiä pelottavaksi.

Sarjakuvan ruutu.
s. 131


Tästä ja muistakin tarinoista huomasin sen, miten eri tavalla luen sarjakuvaa nyt kuin nuorempana. Lassi ja Leevi ovat edelleen ihania ja hauskoja, mutta aikuisten näkökulma avautuu nyt eri tavalla. Lassin vanhemmilla on ihailtavan paljon kärsivällisyyttä ja kykyä heittäytyä Lassin maailmaan. Toisaalta jäin miettimään sitä, miten yksinäinen Lassi on jos Leeviä ei oteta lukuun. Hänellä ei ole yhtään ystävää. Naapurin Susannakin on lähinnä ei-vihollinen.


Kirjan tiedot:
Bill Watterson: The Indispensable Calvin and Hobbes | Time Warner 2004 | 255 sivua | Kirjastosta

Haasteet:
* Helmet 2022 : 28. kirjan päähenkilö on alaikäinen [3/50]
* Luonto sivuilla : Kirjan kannessa on puu

keskiviikko 5. tammikuuta 2022

Päivi Alasalmi: Sudenraudat

Kansikuva.


Sudenraudat olivat lauenneet.

Vuonna 1880 susi vie pienen lapsen torpan pihalta. Pojan kuolema on ensimmäinen monista ja pian sudet kylvävät kauhua koko Turun seudulla. Tapahtumien keskiöön joutuvat muun muassa säätyläisikäneito Henny, haudankaivaja Matti sekä susijahtiin lähtevä majuri Thuring.

Olen lukenut tästä aiheesta Jouni Tikkasen tietokirjan Lauma – 1880-luvun lastensurmat ja susiviha Suomessa. Aihe on kiinnostava kaikessa karmivuudessaan, joten halusin ehdottomasti lukea tämänkin kirjan. Se onkin niin vetävästi kirjoitettu, että hyvä kun maltoin laskea käsistäni yön ajaksi!

Kirjassa yhdistyvät fakta ja fiktio. Osa sen hahmoista on ollut oikeasti olemassa ja kirjan lopussa mainitaan muutamia lähdeteoksia. Ihan harmittaa, että suden suusta selvinneen Ida Laakson haastattelu on Hesarin maksumuurin takana. Ida nimittäin esiintyy kirjassakin, jossa asialle omistautunut sanomalehden toimittaja Eetri Ahlroos haastattelee sairasvuoteella potevaa tyttöä.

Pidin kirjassa siitä, ettei tapahtumia ja niiden seurauksia kaunisteltu. Suden saaliiksi jääneistä lapsista löydettiin vain ruumiinosia. Susijahdin taustalla liikkuvat myös muutoksen tuulet, kun Suomessa aletaan puhua itsenäisyydestä ja suomen kielen asemasta. Samaan aikaan naisten emansipaatio saa tuulta purjeisiinsa. Osa kirjan hahmoista ymmärtää myös susia: niiden saaliit on metsästetty pois ja asuinpaikat vallattu.

Koskettavin tarina oli mielestäni Matin, köyhän nuoren leskimiehen ja kahden lapsen isän. Hän rakastaa tyttäriään yli kaiken ja metsässä kärkkyvät sudet luovat jatkuvan, todellisen uhan pihapiiriin. Matin tarina oikein huokuu isänrakkautta ja rakkautta edesmennyttä vaimoa kohtaan.


Vaimon lapsuudenkodistaan tuomat ruohosipuli, rakuuna ja iisoppi puskivat vihreää alkua kukkapenkistä joka kevät. Hän [Matti] oli vaalinut niitä Marin poismenosta asti eikä antaisi niiden kuolla. Hän ei antaisi niidenkään kuolla.
(s. 27)


Toinen suosikkini oli turkulainen säätyläisnainen Henny, joka kipuilee yhteiskunnan asettamien rajojen kanssa. 26-vuotiaana hän on jo virallisesti vanhapiika, mutta asia ei suuremmin huoleta häntä. Hennyn suuri rakkaus on maalaaminen ja pidin siitä, miten tragedia toi häneen uutta voimaa ja päättäväisyyttä. Hänen tarinansa loppu oli kerrassaan ihana ja ilahduttava, se kun vältti kliseen, johon pelkäsin sen lankeavan.


Kirjan tiedot:
Päivi Alasalmi: Sudenraudat | Gummerus 2021 | 408 sivua | Kirjastosta

Luettu myös:
Kirjasähkökäyrä, Kulttuuri kukoistaa, Kirjojen keskellä ynnä muut

Haasteet:
* Helmet 2022 : 14. kirja kertoo historiallisesta tapahtumasta [2/50]
* Luonto sivuilla : Ei sähköä

sunnuntai 2. tammikuuta 2022

Piia Leino: Lakipiste

Kansikuva.


Pikkukaveri ei näy enää vatsakummun takaa.

Aaro on megafirma Googlelle työskentelevä toimittaja vuoden 2045 Suomessa. Hänen työnsä ja koko elämänsä on tylsää puurtamista, kunnes hän saa erikoisen tehtävän. Rauhanomaiselta vaikuttavan Tammilaakson ekoyhteisön takana saattaa piillä murhanhimoisia suunnitelmia. Aaro soluttautuu yhteisöön, mutta huomaa pian kyseenalaistavansa paitsi oman elämänsä, myös koko yhteiskunnan arvot.

Olen lukenut aiemmin Piia Leinon Yliajan ja Taivaan, ja tämä kirja jatkaa samaa dystopiatietä. Tällä kertaa globaaleina uhkakuvina ovat sekä ekokatastrofin vääjäämätön eteneminen että tekoälylaitteet.

Taisin itse asiassa pitää tästä eniten kaikista kolmesta kirjasta! Pidin Aarosta, joka on hukassa omassa elämässään. Tammilaakson vakoilu avaa hänelle oven aivan uuteen maailmaan, melkein konkreettisesti. Yhteisössä tehdään asioita itse ja pyritään elämään ekologisesti. Aaro tuntee viimen tekevänsä jotain merkityksellistä.

Tammilaakso oli kuvattu hyvin sekä tietyllä tavalla idyllisenä että paikkana, jossa on omat ongelmansa. Missä on ihmisiä, siellä on konflikteja. Kaikkien persoonat eivät sovi aina yhteen ja vaikka heidän arvonsa ovatkin periaatteessa yhtenevät, yhdet ovat radikaalimpien toimien kannalla kuin toiset.

Kirjan maailma, jossa tekoälylaitteet ovat luoneet näennäisen utopian, oli pelottava ja kiinnostava. Totta kai utopia on totta vain niille, joilla on siihen varaa. Halpaa työvoimaa saa Intiasta eikä kukaan välitä, millaiset ympäristövahingot siellä aiheutuvat. Aaro on kirjan pääasiallinen kertoja, mutta maailmaa kuvataan myös tekoälylaitteiden uhreiksi joutuvien kautta. Millaista on, kun kaiken saa nappia painamalla? Entä jos laitteiden ja sovellusten takana onkin kaikessa hiljaisuudessa kehittynyt uudenlainen elämänmuoto?

Kirja sai pohtimaan muun muassa sitä, millä tavalla tyhmemmätkin älylaitteet hallitsevat ihmisten elämää tälläkin hetkellä.


Selitin, että taivaalla on lakipisteensä, mutta niin myös kaikella taivaan alla. Jos heittää omenan ja pysäyttää sen lakipisteeseensä, se on yhtä aikaa menossa ylös ja tulossa alas. Jos katsoo menneeseen, se on matkalla ylös, jos tulevaan, se on jo putoamassa. Nyt on koittanut ihmiskunnan lakipiste, tämä piinaava, pysähtynyt hetki ennen pudotusta.
(s. 84)


Kirjan tiedot:
Piia Leino: Lakipiste | S & S, 2021 | 239 sivua | Kirjastosta

Luettu myös:
Reader, why did I marry him?, Iltaluvut, Kulttuuri kukoistaa ynnä muut

Haasteet:
* Helmet 2022 : 42. kirjassa asutaan kommuunissa tai kimppakämpässä [1/50]

perjantai 31. joulukuuta 2021

Marras-joulukooste

Sain suoritettua loppuun Helmet-lukuhaasteen vuosimallia 2021! Lista luetuista kirjoista löytyy täältä

Pohjoinen lukuhaaste se sijaan jäi taas kesken. Toivoin lukevani siihen enemmän kuin sitten luinkaan, mutta haaste vaati enemmän täsmäkirjoja kuin Helmet enkä jaksanut enää loppuvuodesta etsiä niitä. Luetut kirjat löytyvät joka tapauksessa täältä. Linkin takana ovat myös muut Helmetiä pienemmän haasteet.

Ensi vuonna uudet haasteet ja uudet kirjat! Lähden mukaan ainakin Helmetiin ja instassa alkavaan YA-spefi -bingoon, ja Luonto sivuilla -haaste jatkuu ensi kevääseen.

Iloista uutta vuotta ja lukuvuotta!


Luettu & blogattu

JP Ahonen & KP Alare: Perkeros
Metallibändi mainen poluilla. Sarjakuvan maaginen realismi yllätti, mutta ihan toimiva kokonaisuus.

Rachel Wells: Alfie: kissa kynnyksellä
Uutta kotia etsimässä. Hyvän mielen kirja, jossa viisas Alfie-kissa ratkoo uusien perheidensä ongelmia.

Laura Suomela: Minä vastaan marraskuu
Marrasangstia selättämässä. Kiva realistinen nuortenkirja, jossa mennään eikä meinata.

Pauliina Rauhala: Synninkantajat
Hoitokokouksia 1970-luvulla. Pidin muutamasta päähenkilöstä, mutta noin yleisesti ottaen kirja oli turhan hidas ja kaunopuheinen.

Pirkko Saisio: Lokikirja
Kesiä Dianan kannella. Kiva hyvän mielen kirja, jonka kesäinen tunnelma sopi talvipäiväänkin.

Alexander McCall Smith: Naisten etsivätoimisto nro 1
Rikoksia Botswanassa. Leppoisa hyvän mielen dekkari, jolle on onneksi paljon jatkoa.

Dean Nicholson: Nalan maailma
Pyöräreissu kissan kanssa. Kissat ja nojatuolimatkailu on pettämätön yhdistelmä.

Erica Bauermeister: Elämän lempeät maut
Ruokaa ja elämää kokkikurssilla. Hyvän mielen kirja, jota lukiessa tulee kyllä nälkä.

Tiitu Takalo: Memento mori
Toipumiskertomus. Koskettava sarjakuvaromaani aivoverenvuodosta toipumisesta.

Raili Mikkanen: Ei ole minulle suvannot!
Aino Krohnin nuoruus. Hyvä kuva kirjailijan nuoruudesta, kertoja jäi harmillisesti sivurooliin.

Karrie Fransman & Jonathan Plackett: Gender swapped fairy tales
Herkät prinssit ja urheat prinsessat. Kiinnostava idea ja onnistunut toteutus.

J. R. R. Tolkien: Kullervon tarina
Tolkien goes Kalevala. Vedonneen enemmän Tolkien-faneihin kuin minuun, mutta ihan kiinnostava kuitenkin.

Petri Laukka & Ari Turunen: Solvaajat: herjaamisen hävytön historia
Historian solvaajat. Ei oikein lähtenyt vetämään, mutta aihe oli kiinnostava.

Kansikuvakollaasi.

torstai 30. joulukuuta 2021

Haastekoonti: Helmet-lukuhaaste 2021

Haasteaika: 1.1. - 31.12.2021

 

No niin, Helmet-lukuhaaste on taas taputeltu! 

Olen oikein iloinen siitä, että sain tehtyä koko haasteen ja vieläpä ilman sen suurempia ongelmia tai viime hetken paniikkia. Muutama täsmäkirja piti etsiä, mutta suurimmaksi osasi haaste eteni omalla painollaan.

Hankalimmat kohdat olivat

2. Kirjan on kirjoittanut opettaja
En yleensä etsi tietoa kirjailijoiden ammateista jos en tiedä niitä jo kirjaa aloittaessani

18. Kirja kertoo sateenkaariperheestä
Hieman yllättäen. Halusi lukea jonkin iloisen aikuisten kirjan, mutta tuntui, että törmäsin koko ajan vain perhe- ja parisuhdeongelmaisiin kirjoihin.

24. Kirjan nimessä on kysymysmerkki tai huutomerkki
Mahdoton etsiä kirjaston tietokannasta!

30. Kirja on julkaistu kirjoittajan kuoleman jälkeen
Sinänsä helppo kirja löytää, mutta kun mikään kirjoista ei sen suuremmin tuntunut innostavan, valitsin lopulta lyhyen ja saatavissa olevan...

Näiden löytäminen vaati siis vähän vaivannäköä!

Ensi vuoden haaste on jo julkaistu ja on blogissani omalla sivullaan. Aloin jo pohtia hyväksynkö kohtaan 42 luostarit ja/tai sisäoppilaitokset. Kohta 12 ei niin innosta, koska en oikeastaan lue runoutta, mutta ehkä voisin kokeilla tähän äänikirjaa.

keskiviikko 29. joulukuuta 2021

Petri Laukka & Ari Turunen: Solvaajat: herjaamisen hävytön historia

Kansikuva.

Maailman katsotuinta solvausta suorassa tv-lähetyksessä todisti 700 miljoonaa ihmistä.

Jalkapalloilija Marco Materazzin lisäksi historia tuntee koko joukon toinen toistaan rääväsuisempia solvaajia. Lokaa on heitetty uskonnon ja politiikan varjolla, henkilökohtaisia kaunoja purkaen ja ilmeisesti myöskin henkilökohtaisia ongelmia purkaen. Tuskin kukaan on turvassa solvauksilta ja vihapuheelta, mutta ääni kantaa aina paremmin mitä korkeammalla yhteiskunnan arvoasteikossa on.

Luin näköjään jo parisen vuotta sitten Ari Turusen tietokirjan Mulkerot, josta muistin pitäneeni. Halusin siksi lukea myös tämän solvaajista kertovan kirjan, jota olenkin sitten tahkonnut kohta kuukauden päivät. Jostain syystä tämä ei lähtenyt vetämään ollenkaan niin hyvin kuin Mulkerot ja luinkin tätä iltaisin pätkän kerrallaan.

En kuitenkaan halunnut antaa periksi, koska aihe on kiinnostava. Kirjassa kerrotaan siis solvausten ja solvaajien historiasta antiikista nykyaikaan. Ensin määritellään solvaajien ominaisuudet ja sitten lähdetään tutkimaan, miten loka onkaan lentänyt eri henkilöiden kynistä ja suista. Kirja on jaoteltu karkeasti neljään osaan sen mukaan, millaisessa kontekstissa solvauksia on huudeltu.

Pidin eniten luvusta "Saastaiset vääräuskoiset", jossa perehdytään Lutherin, paavien ja muiden uskonnollisten tahojen solvauksiin. Vihapuhe ei ole mikään uusi asia ja uskonnon varjolla on sekä tehty hirvittäviä tekoja että perusteltu omaa erinomaisuuttaan ja muiden iljettävyyttä. Minua kyllä häiritsi kirjassa jonkin verran se, että tekijät eivät erotelleet solvauksia kovinkaan selvästi vakavuuden perusteella. Yksittäisen muusikon syytämät solvaukset eivät todellakaan ole samalla tasolla kuin esimerkiksi juutalaisvastainen vihapuhe.

Monille kirjassa esitellyille solvaajille onkin yhteistä lapsellinen kielenkäyttö. Yhtenä kirjan tuoreimmista esimerkeistä on ei niin yllättäen Donald Trump, joka on tunnetusti kunnostautunut erityisesti sosiaalisessa mediassa.


Forbes-lehden laskelmien mukaan Trump oli loukannut jotakuta joka 42. minuutti presidentinvaalikampanjansa aikana.
(s. 123)


Kirjan loppupuolella keskitytään nykyaikaan ja siihen, miten teknologia mahdollistaa globaalin solvaamisen. Enää ei tarvitse odottaa päiviä tai viikkoja solvauskirjeen perille menemistä. Kuka tahansa voi osallistua loanheittoon somessa vaikka joka tunti ja tägätä herjoihinsa kenet tahansa. Edes lapset ja nuoret eivät ole turvassa aikuisten ääliöiden solvaamiselta.

Lopussa onkin osuus, jossa kehotetaan pohtimaan, miltä tällainen maailma näyttää ja miten itse voisi olla osallistumasta vihapuheen levittämiseen.


Kirjan tiedot:
Petri Laukka ja Ari Turunen: Solvaajat: herjaamisen hävytön historia | Into 2020 | 253 sivua | Kirjastosta

Haasteet:
* HelMet-lukuhaaste 2021 - 25. kirjan on kirjoittanut kaksi kirjailijaa [50/50]