Lokakooste

Halloween-haaste suoritettu! Haastekoonti löytyy täältä. Iloisin olen siitä, että sain viimeinkin luettua hyllyssäni jo pari vuotta vaanineen Draculan. Se, Carmilla ja Erämaan kutsu ovat jotenkin saaneet minut viehättymään wanhemmista kirjoista. Kerrontatyyli on kaikissa niin erilainen kuin nykykirjallisuudessa.

Huomasin Kuopion kaupunginkirjaston laatiman lukudiplomin aikuisille Aleksis Kiven päivänä Facebookissa. Vaikka en kuopiolainen olekaan, ajattelin silti kokeilla tätä. Teemat ja kirjalistat ovat kiinnostavia ja niissä on paljon sellaisia kirjoja, joita en ole lukenut.

Luettu & blogattu

Sheridan Le Fanu: Carmilla ja muita kertomuksia
Neljä kauhunovellia. Le Fanu taitava ahdistavan tunnelman luoja, pidin valtaosasta novelleista.

Kerttu Vuolab: Sataprosenttinen
Lapin tyttö Ivalon kyläkoulussa. Rankka kuvaus saamelaisuuteen perustuvasta koulukiusaamisesta, lukukokemuksena ei kuitenkaan mitenkään erikoinen.

Oyinkan Braithwaite: Sisareni, sarjamurhaaja
Veitsi heiluu Nigeriassa. Viihdyttävä ja kepeä lukea verisestä aiheestaan huolimatta.

Briitta Hepo-oja: Sydämiä seireeneille
Villissä Botniassa. Kirjan maailma on aivan ihana ja viihdyin tämän parissa loistavasti.

Emmi Itäranta: Kuunpäivän kirjeet
Filosofointia tulevaisuudessa. Kaunis teksti oli välillä turhankin raskasta ja juoni turhan hidas.

Tom Phillips: Ihmiset: miten munasimme kaiken

Munaustemme pitkä historia. Hauska tietokirja, jolla on tärkeä pointti.

Bram Stoker: Dracula
Vampyyriklassikko. Piti hyvin otteessaan, Mina on ehdottomasti suosikkihahmoni.

Haastekoonti: Halloween-lukuhaaste

Yöpöydän kirjat -blogi haastoi lukemaan astetta kauheampia kirjoja lokakuun ajaksi. En ole mikään suurin kauhun tai dekkareiden ystävä, mutta omassa hyllyssäni lukematta kököttänyt Dracula alkoi jo pikkuhiljaa kuumottaa niskaani. Eli tavoitteeni lokakuulle oli lukea ainakin se. Kaikki muu oli bonusta, mutta kieltämättä valikoin joitakin kirjoja juuri tätä haastetta silmällä pitäen. 


Kirja 1: Sheridan Le Fanu: Carmilla ja muita kertomuksia

Miksi haasteessa: demoniapinat, kummitukset, vampyyrit, kauhugenre

Neljän novellin kokoelma, johon kuului vampyyriklassikko Carmilla. Pidin kolmesta novellista ja neljäskin oli ihan okei. Mielestäni Le Fanu loi hienosti ahdistavaa ja hiipivää kauhua. Verellä ja shokeeraavilla yllätyskäänteillä ei mässäilty, pelottavalla tunnelmalla kyllä.


Kirja 2: Oyinkan Braithwaite: Sisareni, sarjamurhaaja

Miksi haasteessa: sarjamurhaajat

Viihdyttävä tarina, jossa isosisko joutuu siivoamaan pikkusiskon veriset jäljet. Kirja ei ollut mitenkään erityisen pelottava tai syvällinen, mutta odotin kyllä mielenkiinnolla hetkeä, jolloin Ayoolan puukko taas heiluisi. Sarjamurhaajaa pelottavampia olivat oikeastaan Lagosin korruptoituneet poliisit.


Kirja 3: Briitta Hepo-oja: Sydämiä seireeneille

Miksi haasteessa: noidat, seireenit, muut vähemmän kivat taruolennot

Ihana jatko-osa kirjalle, josta tykkäsin tosi paljon. Tämä ei ole kauhua tai jännäri, mutta Suomen mytologiassa kyllä piisaa pelottavia olentoja. Tässä osassa nähdään muun muassa noitia, verenhimoisia seireeneitä ja suolla vaanivia virvatulia. 


Kirja 4: Emmi Itäranta: Kuunpäivän kirjeet

Miksi haasteessa: matkat henkimaailmaan, ekoterroristit

Scifikirja oli tunnelmaltaan sopivan ahdistava haasteeseen. Maapallolla ja aurinkokunnalle menee huonosti ja ekoterroristit eivät kaihda koviakaan keinoja taistellessaan luonnon puolesta. Päähenkilö Lumi tekee useita transsimatkoja henkimaailmaan, joka on täynnä pelottavia juttuja.


Kirja 5: Bram Stoker: Dracula

Miksi haasteessa: vampyyrit, kauhugenre

Kauhuklassikon lukeminen oli tämän vuoden tavoitteeni ja kirja piti hyvin otteessaan. Pidin etenkin Minasta, jossa oli enemmän puhtia kuin osasin odottaa. Kreivi Dracula ja vampyyrijutut ovat tuttuja ja tekikin välillä mieli sanoa kirjan hahmoille, että varokaa, tuo on ilmiselvä vampyyrin merkki!