lauantai 31. elokuuta 2024

Elokooste

Fantastinen kesä -lukuhaaste päättyi ja sain sen suoritettua täydellä ruudukolla. Haastekoonti on täällä. Innostuin haasteen myötä varaamaan ja lainaamaan fantasiakirjoja siinä määrin, että niitä varmaan luetaan nyt pitkin syksyä.

Kuukauden suosikkini oli Marie Brennanin The Tropic of Serpents. Pitäisi nyt saada aikaiseksi lukea koko sarja, se kun löytyy kirjaston OverDrivesta. 

Muutenkin pohdin nyt elokuussa sitä, että olen tosi huono lukemaan sarjoja loppuun jos osien välinen aika alkaa venymään. Esimerkiksi Sini Helmisen Kalma on vieläkin lukematta vaikka aioin lukea sen touko-kesäkuussa. No, ehkäpä nyt syyskuussa. Niistä kaikista muista sarjoista ei sitten puhuta...


Luettu

Jeho Son & Kwangsu Lee: Noblesse. Season 1, Volume 1
Uudelleenluennassa fantasiamanhwa, joka toimi myös kirjana.

Lohikäärmeitä, seikkailuja ja luonnontietä ihanassa fantasiakirjassa.

Perusnuortenfantasiaa, jonka teki kiinnostavaksi päähenkilön tausta.

Lomakohdetrillerissä oli harmillisesti enemmän päähenkilöiden pikkumaista jupinaa kuin jylhää luontoa.

YA-romantasian keijuprinssi oli ihan liian mulkero ollakseen ah niin ihana, ja päähenkilöstäkään en juuri pitänyt.

Herttainen YA-fantasia, jossa ollaan niin järkeviä ja niin ystävällisiä.

Duologian toinen osa ei ollut ihan yhtä hyvä kuin ensimmäinen, mutta näissä on kyllä hyvällä tavalla omaperäinen maailma.

Bill Watterson: Yukon Ho!
Tykkään Lassi ja Leevi -sarjakuvista ja tämä oli oikea löytö ostarin ota ja jätä -hyllystä. Tämä on järjestyksessä kolmas albumi ja tässä on muun muassa yksi suosikkitarinoistani eli perheen sateinen telttaretki. Sopivaa luettavaa lomalla vaikka nyt ei noin sateista ole ollutkaan.

Itaru Kinoshita: Dinosaur Sanctuary #02, #03 ja #04
Jurassic Park -henkinen dinosaurusmanga jatkui samalla tyylillä kuin ykkösosa. Pidän sarjassa erityisesti siitä, miten eläinpuiston eläinten elämän realiteetit tuodaan esiin. Päähenkilö Suzume kuulee varoittavan tarinan siitä, miten käy jos eläintenhoitaja unohtaa tekevänsä työtä vaarallisten eläinten, ei omien bestistensä parissa. Samoin toistuvana teemana ovat eläinpuiston taloudelliset vaikeudet: dinosauruksille voi tarjota hyvän elämän vain, jos löytyy tarpeeksi rahoitusta ja tarpeeksi kävijöitä. Näissäkin osissa oli Shin-ichi Fujiwaran kiinnostavia tietoiskuja palentologiasta ja eri dinosauruslajeista sekä siitä, miten erilaisen kuvan tietystä lajista voi saada - yllätys yllätys - katsomalla luurankoa vähän eri kulmasta.

Somesta tuttu tarina ihan toimivana kirjana, jossa tärkeää on oman unelman toteuttaminen ja eläinten hyvinvointi.

Ei niin hyvä kuin sarja ensimmäinen osa, mutta ihan kelpo fantasiakirja kuitenkin.

Varhaisnuorten fantasiasarjakuva, jossa nostetaan kivasti keskiöön intialainen mytologia ja kulttuuri.

Viehättävää maagista realismia elämän ja kuoleman rajalla.

Jatko-osa ei tietenkään voittanut aitoa Emmaa.

perjantai 30. elokuuta 2024

Rachel Billingham: Emma & Knightley: Perfect Happiness in Highbury

Kansikuva.

Emma Knightley, handsome, clever and rich, with a husband whose affection for her was only equalled by her affection for her, had passed upward of a year of marriage in what may be described as perfect happiness; certainly this is how she described it to herself as she sat at her writing desk from which she had an excellent view of her father, Mr Woodhouse, taking a turn round the shrubbery on the arm of her beloved Mr Knightley.

Emman jälkeen päätimme Kirjaimia-blogin Lauran kanssa lukea jotain Emmaan liittyvää. Näitä Jane Austen spin-offeja, jatko-osia, esiosia, mukaelmia, modernisointeja jne. on vaikka muille jakaa ja Emmastakin löytyi muutama.

Päädyimme Rachel Billinghamin kirjoittamaan jatko-osaan Emma & Knightley: Perfect Happiness in Highbury. Hah, eipä ollut täydellistä onnea!

Tarina alkaa kun Emma ja Knightley ovat olleet vuoden naimisissa, ja ottaa heti isoja draamakierroksia. Jane Fairfax on kuollut ja Frank Churchill kadonnut kuin tuhka tuuleen jättäen vastasyntyneen poikansa muiden hoidettavaksi. Muutenkin kaikki Emman ympärillä tuntuvat saavan lapsia. Samaan aikaan äitiys ei kiinnosta Emmaa ollenkaan ja Knightleykin tuntuu etääntyvän hänestä.

Tässä oli ihan kiinnostaviakin aineksia, kuten tuo avioliiton alkutaipaleen vaikeus. Knightley on elänyt pitkään yksin ja Emmallakin on vaikeuksia ottaa puoliso huomioon arjessa. Se jäi kuitenkin kaikenlaisten dramaattisten käänteiden ja juoneen ilmestyvien uusien hahmojen alle.

En etenkään pitänyt Emman uudesta Lontoon tuttavuudesta, leskirouva Tidmarshista. Häneen tuntui jotenkin tiivistyvän kaikki, mistä taisin valittaa Lauralle useaan otteeseen. Tidmarsh puhutteli kaikkia aivan väärin, omasi hyvin moderneja asenteita ja sai kaikki käyttäytymään itselleen epätyypillisellä tavalla.

Emma ei oikein tuntunut tässä Emmalta, mikä on tietenkin suuri puute kun hän nyt kuitenkin oli molempien kirjojen päähenkilö. Jäin myös siihen mielikuvaan, että Billingham oikeasti inhosi Frank Churchillia Emma-kirjassa, sellainen konna hänestä oli tähän tehty.

Tämän luki kyllä nopeasti, mutta eipä taida kukaan kovin suuria menettää jos jättää tämän lukematta.


Kirjan tiedot:
Rachel Billingham: Emma & Knightley: Perfect Happiness in Highbury | Sourcebooks Landmark 2008 (1. p. 1996) | 363 sivua | Open Librarysta

torstai 29. elokuuta 2024

Haastekoonti: Fantastinen kesä 2024

Bingoruudukko.


Kirjagramin tämänvuotinen Fantastinen kesä -lukuhaaste päättyy elokuun lopussa. Sain haasteen valmiiksi vähän viime tingassa, mutta täydellä bingoruudukolla. Kiitos taas kivasta haasteesta, @sivukerrallaan!

Innostuin haasteen kautta varaamaan fantasiakirjoja siinä määrin, että niitä on vielä pino odottamassa lukemista. Oli niin kivan näköisiä eikä voinut tietää, että täyttäisikö joku kirja jonkin kohdan vai ei!

Vaiken kohta oli ehkä vähän yllättäenkin “taikaesine tai ase jolla on nimi”. Kuvittelin, että näitä on pilvin pimein, mutta eipä ollutkaan.

Top kolmoseni olivat loppujen lopuksi Marie Brennanin The Tropic of Serpents, Shelley Parker-Chanin He Who Drowned the World sekä Sanaka Hiiragin Unohdettujen muistojen valokuvaamo.

Kaikki haasteeseen luetut kirjat:


Urbaani fantasia: Sini Helminen: Hurme
Moraalisesti harmaa henkilö: Shelley Parker-Chan: He Who Drowned the World
Sijoittuu useampaan maahan: Natasha Pulley: The Bedlam Stacks
Kannessa on merta tai taivasta: Kat Leyh: Thirsty Mermaids
Julkaistu yli 10 vuotta sitten: Virginia Woolf: Orlando
Taikaesine tai ase jolla on nimi: B. B. Alston: Amari ja taikureiden peli
Kirjan nimessä on erisnimi: SJ Sindu & Nabi H. Ali: Shakti

keskiviikko 28. elokuuta 2024

Sanaka Hiiragi: Unohdettujen muistojen valokuvaamo

Kansikuva.

Vanhan seinäkellon viisarit ja heiluri seisoivat paikoillaan.

No mutta tässäpä oli viehättävä kirja! Sanaka Hiiragin Unohdettujen muistojen valokuvaamoa on kehuttu monessa paikassa ja vaikka se ei elämääni mullistanutkaan, olipahan mukavaa luettavaa.

Hirasakan valokuvaamo sijaitsee elämän ja kuoleman rajalla. Sinne saapuvat vainajien henget saavat eteensä yhden valokuvan jokaisesta eletystä päivästä. Kun tähtihetket on valittu, niistä muodostettu kuvalyhty saattelee vainajat tuonpuoleiseen.

Tarinansa kertoo kolme eri henkilöä, joiden elämät ovat heidän tietämättään hipaisseet toisiaan. Kehyskertomuksena on Hirasakaa koskeva arvoitus. Hän ei muista mitään omasta eletystä elämästään eikä jäljelle jäänyt valokuva tarjoa kovin suuria vihjeitä.

Maaginen realismi toimii tässä hienosti ja lempeästi vaikka kaikkien kirjan hahmojen elämä ei ole ollut kovinkaan kaunis. Sinnikäs varhaiskasvattaja, itsestään myötätuntoa löytävä yakuza ja kaltoinkohdeltu lapsi ovat hyvin erilaisia hahmoja. He myös kuulostivat erilaisilta ja pidin erityisesti Hatsuesta, joka katselee nuoruuttaan yli 90 vuoden elämänkokemuksella.

Yritin joskus kauan sitten lukea englanniksi hittikirjaksi noussutta Ennen kuin kahvi jäähtyy -kirjaa, mutta en päässyt siinä kovinkaan pitkälle. Pidin siis tästä paljon enemmän ja vaikka idea on molemmissa samanlainen (menneisyydessä pääsee käymään tiukoin reunaehdoin), se toimi tässä mielestäni paremmin.

Kaikkiaan mukava kirja, sopii hyvin syysiltoihin!


Kirjan tiedot:
Sanaka Hiiragi: Unohdettujen muistojen valokuvaamo | Minerva 2024 | 213 sivua | Kirjastosta
Japaninkielinen alkuteos: Jinsei shashinkan no kiseki (2019) | Suomennos: Markus Juslin

Haasteet:
* Fantastinen kesä : Suositeltu

maanantai 26. elokuuta 2024

SJ Sindu & Nabi H. Ali: Shakti

Kansikuva.

SJ Sindun ja Nabi H. Alin lanu-sarjakuvassa Shakti oli minulle jotain uutta! Sen maaginen maailma nimittäin nousee intialaisista myyteistä ja perinteistä.

12-vuotias Shakti muuttaa taas uudelle paikkakunnalle äitiensä kanssa. Shakti on kyllästynyt muuttamaan ja toivoo, että saisi tällä kertaa ystäviä, jotka hän saisi jopa pitää. Oma porukka löytyykin niistä, joita koulun ilkeimmät tytöt kiusaavat eniten. Kiusaajat ovat saaneet opettajatkin pauloihinsa taikakeinoin ja Shaktin täytyy nojata perheensä magiaan pelastaakseen koko kaupungin.

Intialaisen mytologian lisäksi ilahduin vallan siitä, miten moninainen tarina muutenkin oli. Shaktin ystäväpiiristä löytyy erilaisia etnisyyksiä ja luonteita sekä eri muotoisia kehoja.

Sikäli kun piirrosjälkeä osasin katsoa, Shaktin raskaana oleva Terri-äiti on musta ja Rita-äiti puolestaan intialaista syntyperään. Ritan kulttuuri näkyy perheen arjessa pukeutumisesta pieneen kotialttariin, perinnöllisistä taikavoimista nyt puhumattakaan.

Kuvassa sareihin pukeutunut naispari, joilta udellaan raskauden edistymisestä.
Shaktin äidit.
(s. 145)

Tykkäsin myös kirjan maailmasta. Magia ei ole oikeastaan salaisuus, mutta harvat kuitenkaan ryhtyvät puuhaamaan sen kanssa. Shaktin suku on saanut voimansa jumalatar Durga Malta, jonka toinen puoli on kaaosta rakastava Kali Ma.

Aivan, se monikätinen ja pelottava kuoleman jumalatar. Shakti mokaa pikkuisen kutsuessaan Durgaa avukseen ja sitten päänvaivana ovatkin paitsi kiusaajanoidat, myös apuun omalla tavallaan tullut Kali.

Pidin aivan erityisesti siitä, että tällä oli kiusaajatarinalle epätyypillinen loppu. Usein kiusattu päähenkilö antaa anteeksi ja jopa päätyy kiusaajien ystäväksi. Ei tällä kertaa. Shakti näkee vilauksen siitä, miksi kiusaajat ovat sellaisia kuin ovat ja pystyy päästämään irti omasta vihastaan. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki on annettu anteeksi ja että kiusaajat ovat syyttömiä.

Kaiken kaikkiaan tykkäsin tarinasta ja piirrostyylistä myös! Lisäksi tässä oli kiinnostava sivujuoni säärikarvoista. Onko niitä pakko ajaa vai ei?


Kirjan tiedot:
SJ Sindu & Nabi H. Ali: Shakti | HarperAlley 2023 | 245 sivua | Kirjastosta

Haasteet:
* Fantastinen kesä : Kirjan nimessä on erisnimi

perjantai 23. elokuuta 2024

B. B. Alston: Amari ja taikureiden peli

Kansikuva.

Juoksen jalkakäytävällä muotiliikkeiden, luksustavarakauppojen ja hienon taidegallerian ohi.

Luin B. B. Alstonin Amarista kertovan fantasiasarjan ensimmäisen osan vain parisen viikkoa sitten. Tämä on niitä harvoja kertoja, jolloin sain aikaiseksi lukea jatko-osan näin pian. Risti seinään, merkintä historiankirjoihin jne.!

Amari ja taikureiden peli alkaa noin vuosi edellisen osan jälkeen. Joku pysäyttelee aikaa vähän siellä sun täällä ja siitä syytetään tietenkin taikureita. Amari haluaa puhdistaa oman ja muiden taikurien maineen ja selvittää, kuka pysäytysten takana on. Samaan aikaan hänet pakotetaan osallistumaan peliin, jonka palkintona on taikureiden kiistaton johtajuus.

Tykkäsin ensimmäisessä osassa siitä, miten Amarin jokseenkin epätyypillinen tausta vaikutti tarinaan. Tässä osassa tällaista yhteiskunnallista otetta oli harmillisesti vähemmän. Toki kirjassa melkein tavataan isoilla kirjaimilla se, että yliluonnollisten olentojen taikaihmistenkin taholta kokema syrjintä on samankaltaista kuin tosielämän rasismi. Minusta se ei kuitenkaan toiminut ihan niin hyvin kuin olisi voinut.

Muutenkin kirjassa on kaksi isoa juonta, jotka tuntuivat olevan aivan erillään toisistaan. Lopussa ne nivoutuvat yhteen, mutta taikureiden peliin olisi voinut käyttää enemmänkin aikaa. Semminkin kun se on se juttu, joka selvästi määrää seuraavan osan kulun.

Eli harmillisesti ei niin hyvä kuin eka osa! Ehkä tämä olisi sellainen välikirja, jossa pohjustetaan loppuja? Sarja on kuitenkin ihan kelpo fantasiaa ja toivonkin, että se suomennetaan loppuun asti. Kolmas osa on jo ilmestynyt englanniksi ja jos tässä innostun, saatan lukaista senkin.


Kirjan tiedot:
B. B. Alston: Amari ja taikureiden peli | Otava 2023 | 380 sivua | Kirjastosta
Englanninkielinen alkuteos: Amari and the Great Game (2022) | Suomennos: Ilkka Rekiaro

Haasteet:
* Fantastinen kesä : Taikaesine tai ase jolla on nimi

tiistai 20. elokuuta 2024

Annukka Cederlöf: Tiluksilla: unelmani maalla

Kansikuva.

Huoneessa tuoksui puhtaalle.

Seuraan Facebookissa Tiluksilla-tiliä, joten pitihän se lukea asiaan liittyvä kirjakin. Omaelämäkerrassaan Annukka Cederlöf kertoo, miten kaupunkilaisnaisesta tuli maatilan emäntä.

Kirja alkoi hiukan hitaasti, tai ehkäpä eri tavalla kuin oletin. Tiluksilla-tilillä kun kerrotaan maatilan arjesta eläinten kautta ja kirja alkaakin Cederlöfin lapsuudesta. Tuntui, että kesti aika kauan ennen kuin päästiin talikon varteen Vihdin maatilalla.

Mutta alun taustoituksella on tietenkin paikkansa. Cederlöfin rakkaus poneihin ja unelma maaseudulla asumisesta kun on elämän mittainen. Matka päämäärään vei monen mutkan kautta, ja ymmärrettävästi oli suuri päätös jättää lopulta poliisin työ ja siirtyä täysipäiväiseksi maatilalliseksi.

Minusta on aina mahtavaa kun ihmiset uskaltavat toteuttaa unelmansa. Vielä parempi, että he onnistuvat siinä ja se on heille oikeasti palkitsevaa.

Sellaista maatilasta ja etenkin sen eläinasukkaista huolehtiminen on selvästi Cederlöfille. Hän kertoo eläimistä rakkaudella ja niin kirjasta kuin somekanavistakin huokuu välittäminen. Kaikki eläimet ovat tärkeitä niiden itsensä vuoksi, eivät hyötymistarkoituksessa.

Kirjassa käsiteltiin välillä raskaitakin asioita (työuupumus, eläinten kuolema ym.), mutta kokonaisuutena tämä oli toiveikas ja onnellinen kirja. Tarinahan jatkuu edelleen ja toivottavasti yhtä valoisissa tunnelmissa.


Kirjan tiedot:
Annukka Cederlöf: Tiluksilla: unelmani maalla | WSOY 2022 | 224 sivua | Kirjastosta

Haasteet:
* Helmet 2024 : 33. Kirjassa muutetaan maalle [42/50]
* Elämänkertabingo : Vaikuttaja

lauantai 17. elokuuta 2024

J.S. Meresmaa: Poika valkean, renki raudan

Kansikuva.

Hänen pahin painajaisensa on toteutunut.

Luin J.S. Meresmaan Rauniarasta kertovan duologian ensimmäinen osan suunnilleen vuosi sitten. Juoni se oli sen verran erikoinen, että se jäi hyvin muistiin ja niinpä tämän Poika valkea, renki raudan -kirjan mukaan oli helppo hypätä.

Tarina jatkuu siitä, mihin se edellisessä osassa jäi. Eloseppä Arona on vangittu ja parantajaoppilas Malka paennut merkillisen Myrrys-vauvan kanssa. En oikeastaan raskisi kertoa juonen yksityiskohtia, mutta Rauniaran mysteeriä tässä selvitetään. Miksi maa on jumiutunut ikuiseen syksyyn ja mitä pelottava Ruhtinatar suunnittelee?

En pitänyt tästä ihan yhtä paljoa kuin ensimmäisestä osasta, mutta hyvä kirja tämä silti oli! Pidin aivan erityisesti siitä, miten erilainen kirjan maailma on niin moniin muihiin YA-fantasioihin verrattuna. Tarina ei nojaa tuttuihin hahmo- tai juonitrooppeihin ollenkaan. Jos niitä jossain muodossa on, niitä on uudistettu mielenkiintoisella tavalla.

Esimerkiksi vaikka nyt päähenkilöt. Arona on seppä, ei soturi, ja lyhytkasvuinen. Siitä ei tehdä numeroa, mutta tokihan se vaikuttaa siihen, miten Arona luovii maailmassa, joka on tehty pitemmille henkilöille. Malka on parantaja, joka ei aina pysähdy ajattelemaan, onko jollain oikeasti ongelma vai haluaako Malka vain päästä vähän pullistelemaan parantajataitojaan.

Ja Myrrys nyt ei sovi perinteiseen Valittu lapsi -troopin muottiin ollenkaan, mikä oli tosi todella virkistävää.

Kokonaisuutena duologia on oikein mielenkiintoinen, omaperäinen ja moninainen. Jos etsii vähän erilaisempaa fantasiakirjaa, kannattaa lukea nämä!


Kirjan tiedot:
J.S. Meresmaa: Poika valkean, renki raudan | Myllylahti 2024 | 433 sivua | Kirjastosta

Luettu myös:

Haasteet:
* Fantastinen kesä : Ennustus
* YA-lukuhaaste : Suomalaisen kirjailijan kirjoittama YA

torstai 15. elokuuta 2024

Catherine Bakewell: Flowerheart

Kansikuva.

Gladioli for courage.

Catherine Bakewellin Floweheartissa on niin söpö kansi, että varasin tämän ihan sillä perusteella. Kirja on YA-fantasiaa ja sanoisinpa, että nimenomaan cozy fantasiaa. Pari ongelmaa on, mutta tunnelma on lempeä ja ymmärtäväinen.

Claran magia on niin villiä, että hän ei ole onnistunut taltuttamaan sitä lukuisista opettajista huolimatta. Kun magia pääsee valloilleen ja uhkaa Claran isän henkeä, Clara saa apua lapsuudenystävältään Xavierilta. Kunhan hinnasta sovitaan siis.

Xavier on tietenkin komea ja salaperäinen ja hänen menneisyydessäänkin on varjoja. Ei kuitenkaan mitenkään övereitä ja erityismainintana on pakko sanoa, että hän on oikeasti mukava. Hän ei vähättele Claraa koskaan eikä ole mikään angstin ja raivon täyttämä tyyppi, päinvastoin.


I slid my gloved hand into his grasp, watching a flush creep up his neck as we touched. My heart fluttered. His warm, gentle eyes. The elegant slope of his nose. The dimple in his cheek. The soft pink of his lips. Did he find me as lovely as I found him handsome?
(s. 178)


Clarallakaan ei ole se enempää miekkaa kuin muitakaan teräviä reunoja. Hän rakastaa isäänsä yli kaiken ja on melkein liian mukava. Tähän tarinaan se kuitenkin sopi. Villi ja ilkeä magia aiheuttaa hänelle ongelmia, joista hän kärsii eniten tunnetasolla. Hän haluaa olla pidetty noita, ei pelätty.

Loppupeleissä Clara magiaongelma ratkesi vähän turhan yksinkertaisella tavalla ja kaikki oli lopussa niin sopuisaa että. Toisaalta yllätyin siitä, että eräästä rikoksesta saatu rangaistus todellakin annettiin eikä sitä peruttu. Toisessa kirjassa maaginen neuvosto olisi taatusti puhuttu ympäri sydämeen vetoavilla puheilla.

Eli sellainen herttaisen leppoinen fantasiatarina, jossa oli pääsääntöisesti järkeviä ja ystävällisiä hahmoja. Jos etsit jotain pehmoista hyvän mielen luettavaa, tämä on hyvä valinta.

Mutta! Omasta mielipiteestäni huolimatta lisään, että kirjan alussa on kirjailijan tekemä sisältövaroitukset-osio, jonka voi aina lukaista varmuuden vuoksi.


Kirjan tiedot:
Catherine Bakewell: Flowerheart | HarperTeen 2023 | 345 sivua | Kirjastosta

Haasteet:
* Fantastinen kesä : Loitsu
* YA-lukuhaaste : Ihana kansi

sunnuntai 11. elokuuta 2024

Holly Black: Julma prinssi (Ilman väki #01)

Kansikuva.

Uneliaana sunnuntai-iltapäivänä pitkään, tummaan takkiin pukeutunut mies epäröi hetken talon edustalla puiden reunustamalla kadulla.

Tiedättekö, mistä tuli vanha olo? Siitä, että minä muistan Holly Blackin Harry Potter -fanifoorumeilta ajalta, jolloin tämän Julman prinssin kohdeyleisö ei ollut edes syntynyt. Lähdenpä tästä ostamaan rollaattorin…

Muutenkin minulla oli tätä lukiessani sellainen olo, että enpä todellakaan ole tämän nimenomaisen YA-romantasian oletettu lukija. Prinssi Cardan on niin julma mulkero, että en löytänyt hänestä mitään kiehtovaa, saati sitten romanttista. Kukaan ei ansaitse saada häntä niskoilleen, ei edes päähenkilö Jude, josta en edes pitänyt.

Idea on siis se, että Juden vanhemmat on murhattu ja hänet siskoineen siepattiin lapsena keijujen valtakuntaan. Kymmenen vuoden jälkeen Jude ei vieläkään tunne kuuluvansa joukkoon, ja genretyypillisesti hän viettää aikansa murjottamalla ja teroittamalla miekkaansa.

No kas kun ei kuulu yliluonnollisen kauniiden, julmien ja kuolemattomien keijujen joukkoon. Minulle jäi epäselväksi, miksi Jude edes haluaa jäädä keijuvaltakuntaan. Pakkaa laukkusi ja häivy! Keinoja kyllä oli.

Takakannessa mainittu sisällissota ja maailmanpelastus alkaa vasta sivun 240 paikkeilla. Siihen asti kirja on tyhjäkäyntiä, jonka tarkoitus on näyttää miten julmasti Cardan kavereineen kohtelee Judea ja miten Päättäväinen ja Ylväs hän siitä huolimatta on.

Oikeasti, jätä ne.

Kaipa tämä vetoaa toisiin lukijoihin, mutta ei minuun. Ihan pikkuruinen kiinnostus jatko-osaan kuitenkin jäi, koska tässä on tietenkin cliffhanger-loppu. Voin vielä hairahtuakin lukemaan sen.


Kirjan tiedot:
Holly Black: Julma prinssi | Karisto 2024 | 359 sivua | Kirjastosta
Englanninkielinen alkuteos: The Cruel Prince (2018) | Suomennos: Suvi Kauppila

Luettu myös:

Haasteet:
* Fantastinen kesä : Romantasia
* YA-lukuhaaste : Some-sensaatio

perjantai 9. elokuuta 2024

Lucy Clarke: The Hike

Kansikuva.


Her body lies broken on the mountainside.

Tämän Lucy Clarken The Hike -kirjan myötä opin uuden genren: destination thriller. Ehkä se suomentuu lomakohdetrilleriksi? Vaikka tämä ei maailman paras kirja ollutkaan, tuo konsepti alkoi kiinnostamaan. 

Jos tulee mieleen suosituksia niin kiitos!

Mutta ei Ulf Kvenslerin Erämaata, jonka luin vasta ja joka oli oikeastaan astetta parempi versio tästä. Kummassakin kirjassa kaveriporukka lähtee tunturivaellukselle, The Hikessa Norjaan Blåfjelliin. Reissuun lähtee neljä henkilöä, mutta takaisin tulee vain kolme. Mitä siellä korvessa on tapahtunut?

Erämaa oli enemmänkin psykologinen trilleri kun taas tässä paljastuu hyvin konkreettinen ja jollain tapaa, no, tylsä rikos. Siis murhan lisäksi. Kolmasosa kirjasta menee päähenkilöiden esittelyyn ja vasta sitten päästään tarpomaan pusikkoon. Varsinaista vaellusta ei kuvata kovin paljoa, vaan aika menee neljän naisen keskinäisiin jännitteisiin ja nahisteluun.

Liz, Helena, Maggie ja Joni ovat kolmekymppisiä ja olleet ystäviä jo parikymmentä vuotta. He käyvät joka vuosi viikon reissulla, yleensä rantalomalla, jossa kateus, katkeruus ja petokset on ollut helpompi piilottaa. Norjan vuoristossa tunteita on paljon vaikeampi piilottaa, etenkin kun porukka on valmistautunut vaellukseen niin huonosti, että teki mieli huutaa.

Sellaisena perusjännärinä tämä oli kuitenkin ihan kiva ja tämän luki nopeasti. Miinusta kuitenkin yhdestä juonenkäänteestä, joka on myös

JUONIPALJASTUS.


No totta kai epävakaa rokkistara Joni on hässinyt Lizin aviomiehen kanssa. Ja miten tässä käy? Liz päättää jatkaa yhdessä mukeromiehen kanssa kun taas katuva Joni uhraa jalosti itsensä ystäviensä puolesta. En tykännyt.


Kirjan tiedot:
Lucy Clarke: The Hike | HarperCollinsPublishers 2023 | 378 sivua | Kirjastosta

Haasteet:
* Kesäkirjabingo : Kauhua kesäyössä

keskiviikko 7. elokuuta 2024

B. B. Alston: Amari ja yön veljet

Kansikuva.

Istun rehtorin kansliassa.

B. B. Alstonin Amari-sarjan kirjat ovat jääneet mieleeni ihan vain siksi, että tämän ensimmäisen osankin kannessa oleva päähenkilö on tummaihoinen tyttö. Ei sellaisia kirjoja juuri suomenneta, vaikka menekkiä varmasti olisi. Tämänkin sarjan tiedän liikkuvan kirjastossa tasaista tahtia.

Tämän ensimmäisen osan perusteella Amari-sarja on sellainen perusnuortenfantasia. Amari saa tietää, että erilaisia fantasiaolentoja on olemassa ja että hänellä itselläänkin on yliluonnollisia kykyjä. Vieläpä hyvin harvinaisia ja taikamaailmaa pelottavia sellaisia. Amari viettää kesän salaisessa oppilaitoksessa ja käyttää tilaisuutta hyväkseen etsiäkseen kadonnutta isoveljeään.

Aika perusjuttu siis. Mutta se, missä sarja on vähän erilainen, on nimenomaan Amarin tausta. Hän ei ole orpo, vaan yksinhuoltajaäidin kasvattama. Äiti on lähihoitaja ja pieni perhe asuu kaupungin vuokra-asunnossa enimmäkseen mustien asuttamassa lähiössä, jossa esimerkiksi huumekauppa näkyy kaduilla.

Amari on tottunut kohtaamaan ennakkoluuloja asuinpaikkansa ja rasismia ihonvärinsä vuoksi. Taikamaailman ennakkoluuloiset asenteet eivät häntä juuri säväytä, ovathan ne niin ikävän tuttuja. Samaa paskaa eri muodossa. Onneksi hän löytää myös ystäviä.

Amarin arkea katsotaan nimenomaan hänen kauttaan. Hän ei halua, että hänen kotiaan kutsutaan slummiksi. Hän tietää, miten vaikea sieltä on ponnistaa ylös kun (valkoinen) yhteiskunta tekee parhaansa polkeakseen sen asukkaat alas. Mitä vaihtoehtoja nuorilla on, kun opintoihin ei saa apua, perhe on köyhä ja kaikki halveksivat heitä kuitenkin?

Tässä oli siis kiinnostava yhteiskunnallinen lisä tuohon vauhdikkaaseen perusfantasiaan ja luultavasti jatkan sarjan lukemista.


Kirjan tiedot:
B. B. Alston: Amari ja yön veljet | Otava 2021 | 363 sivua | Kirjastosta
Englanninkielinen alkuteos: Amari and the Night Brothers (2021) | Suomennos: Ilkka Rekiaro

Luettu myös:

Haasteet:
* Kesäkirjabingo : Lue lanua
* Fantastinen kesä : Kesä

sunnuntai 4. elokuuta 2024

Marie Brennan: The Tropic of Serpents (The Memoirs of Lady Trent #02)

Kansikuva.

Public opinion is a fickle thing.

Luin parisen vuotta sitten tämän Marie Brennanin The Memoirs of Lady Trent -sarjan ensimmäisen osan, A Natural History of Dragons. Tykkäsin siitä paljon, mutta jotenkin vain taas muut kirjat tunkivat jatko-osan edelle. 

Nyt sain kuitenkin luettua toisen osan ja voi että The Tropic of Serpents oli myös hyvä!

Sarjassa ollaan siis jossain toisessa maailmassa, joka muistuttaa kovasti meidän 1800-lukuamme. Sankarittaremme on lady Isabella Camherst, joka ei sovi naiselle tarkoitettuun muottiin. Sen sijaan, että hän jäisi kotiin hoivaamaa taaperoikäistä poikaansa, Isabella pakkaa laukkunsa ja suuntaa kohti Erigan viidakoita tutkimaan lohikäärmeitä.

Tässä yhdistyi monta suosikkiteemaani ja -trooppiani. On matka eksoottisiin maisemiin, selviytymistä villissä luonnossa, päteviä ja rohkeita naishahmoja, ystävyyttä sekä tietenkin lohikäärmeitä. Isabella rämpii viidakossa eikä anna periksi, koska hänen utelias sydämensä sykkii luonnontieteille.


Because I could not look at that island, overgrown and floating in the midst of rainbows, and not want to experience the triumph of standing on it with my own two feet.
(luku 17)


Tarina on kerrottu nimenomaan muistelmana, joten välillä vanhempi kertoja-Isabella kommentoi sekä itseään että tapahtumia. Isabella on ihanan rehellinen omista heikkouksistaan ja suhtautuu nuoreen itseensä välillä huvittuneesti. Samoin kyllä oman nykyhetkensä itseensä.


This is why I have declined all offers of diplomatic postings. As I have grown older (and in theory more sedate), various government officials have thought to take advantage of my experience and international connections by sending me as an ambassador to one place or another. But I have at all ages been too prone to speaking my mind, and not always judicious enough in who I speak it to.
(luku 24)


Viidakkoseikkailujen lisäksi yllättävän kiinnostava sivujuoni oli Isabellan suhde äitiyteen. Hän ei sitten mitenkään saa itseään taipumaan helläksi emoseksi, joka pyyhkii poikansa nenän ja paapoo tätä helmoissaan. Yhtäältä hän tuntee syyllisyyttä tästä, toisaalta kiukkua siitä, että yhteiskunta ei anna mitään muuta tapaa olla äiti. Miksi hänen pitäisi valita poikansa ja intohimonsa välillä? Isät saavat harrastaa ja tehdä työtä ihan vapaasti.

Kokonaisuutena tämän oli kerrassaan ihastuttava luonnontieteellinen seikkailu, jossa tapahtui koko ajan jotain mielenkiintoista. Pidän todella paljon Isabellasta ja hänen matkatovereistaan, joilla on myös vaikeuksia sopia heille määriteltyihin lokeroihin. Kapinallisia kaikki!


Kirjan tiedot:
Marie Brennan: The Tropic of Serpents | Tor Books 2014 | 331 sivua | Kirjastosta

Haasteet:
* Fantastinen kesä : Naiskirjailija

perjantai 2. elokuuta 2024

Jeho Son & Kwangsu Lee: Noblesse. Season 1, Volume 1

Kansikuva.

Jeho Sonin ja Kwangsu Leen manhwa Noblesse olikin ennestään tuttu. Luin tätä aikoinaan alkuperäisessä muodossaan eli netissä luettavana webtoonina. Jossain vaiheessa pitkän sarjan lukeminen jäi, mutta ehkäpä saan nyt sarjan loppuun kirjojen muodossa.

Tarina ja kuvitus toimivat yllättävän hyvin myös kirjana, vaikka tämä onkin tehty kännykällä luettavaksi. Kuvitus on katkaistu oikeista kohdista eikä sivun kääntäminen haittaa ollenkaan.

Ensimmäisenä osana tämä on sellainen aika tyypillinen esittelyosa. Ollaan Etelä-Koreassa, jossa Cadis Etrama di Raizel herää 820 vuoden nokosilta. Kas kun sattuukin, että hänen entinen palvelijansa Frankenstein on rehtorina läheisessä lukiossa. Rai tarvitsee apua sekä häneltä että lukion oppilailta luoviakseen modernissa maailmassa.

Rain ja Frankensteinin teehetki lukiossa.
Lukiot kai lähettävät jonkinlaista
seireenin kutsua yliluonnollisille olennoille...


Tässä osassa tutustutaan sarjan alkupuolen päähenkilöihin ja siihen, millainen sarja on kyseessä. Huumoripuolesta huolehtii Rain tietämättömyys sekä korealaisesta kulttuurista että noin ylipäätään 2000-luvusta. Vakavampi puoli esitellään parin varjoissa hiippailevan tyypin kautta ja samalla huomataan, että tämä onkin vampyyrisarja.

Ensimmäinen vihje tästä toki oli se, että Rai ja Frankenstein ovat ulkonäöstään huolimatta wanhoja. He tosin eivät ole vampyyreja, vaan jotain ihan muuta.

Oli kiva palata sarjan pariin ja vähän tuntuu siltä, että voisin aloittaa webtoonin lukemisen uudelleen. Näin sitä jäädään koukkuun!


Kirjan tiedot:
Jeho Son & Kwangsu Lee: Noblesse. Season 1, Volume 1 | Webtoon Unscrolled 2023 | 280 sivua | Kirjastosta

Haasteet:
* Fantastinen kesä : Aasia
* YA-lukuhaaste : Uudelleenluettu