Syyskooste

Vahvat naiset -lukuhaaste päättyi ja sain bingoruudukon täyteen hyvissä ajoin. Aiheensa puolesta kiinnostava ja helppo haaste! Haastekoonti on täällä.

Myös Kesäkirjabingo päättyi, sekin täydellä ruudukolla. Jäi vähän viime tinkaan, mutta samapa se. Haastekoonti on täällä.

Mutta ei syksyä ilman uusia lukuhaasteita! 

Paha mieli, paras mieli -haaste lähti toiselle kierrokselle. Jätin ensimmäisen väliin, mutta nyt ajattelin kokeilla miten monta synkistelevää kirjaa tähän tulee luettua. Jos en saa taas jotain sisäistä pakkoa lukea koko ruudukkoa täyteen, se jää kyllä keskeneräiseksi. Raskaat aiheet eivät vain aina nappaa ja niitä en halua lukea väkisin.

Luonto sivuilla -haasteesta alkaa uusi kierros lokakuun alussa. Olen tykännyt siitä, miten tämä haaste saa miettimään luonnon näkymistä tarinoissa. Muuten en välttämättä miettisi vaikka sitä, missä määrin jossain metsään sijoittuvassa kirjassa on oikeasti kuvattu metsää, tai mistä eläin- tai kasvilajista onkaan kirjoittu kirja.

Ja lokakuun ajan pyörii vielä pieni Halloween-lukuhaaste, jossa täytetään yhdeksän kirjan bingoa. Jos vaikka yhden rivin saisi edes vahingossa niin hyvä! Muihin syksyisiin murha- tai kauhulukuhaasteisiin en nyt lähtenyt mukaan.

Syyskuussa tykkäsin eniten Dana Schwartzin Anatomy: a Love Storysta. Se sopi hyvin juuri siihen lukuhetkeen ja -tunnelmaan. Tällä hetkellä on menossa Lilja Sigurdardóttirin Kuolonmusta laava, joka on kyllä vienyt ihan mennessään.

Luettu

Sini Helminen: Kalma

Trilogian päätösosan automatka Tuonelaan oli kiinnostava, mutta loppu tuntui vähän venyteltä.

Eleonore Holmgren: Viimeinen kesä

Ihana ja haikea kesäkirja erilaisten ja toisaalta samanlaisten ihmisten kohtaamisesta.

Catherine Doyle & Katherine Webber: Kruunun tyttäret & Kirottu kruunu

Aivot narikkaan -YA-fantasiaa, jota ei tosiaankaan kannata ajatella yhtään pitemmälle.

Jane Austen: Järki ja tunteet

Hieno klassikko, jossa riitti draamaa ja juonenkäänteitä.

Jun Mochizuki: Vanitaksen kirja #05

Tässä osassa lähdetään hirviösuden perään ja rymistellään lumisessa metsässä. Ihan kiva, että Jeanne teki muutakin kuin nyyhki ja punasteli, mutta tuo Vanitas/Jeanne -kuvio on kyllä aivan turha. Tuntuu sellaiselta pakolliselta heterohommalta, joka on pakko olla ettei touhu näytä liian homolta kun nätit mieshahmot viettävät aikaa yhdessä.

Catherine Rider: Rakkautta Palm Springsissä

Ihan okei YA-kirja, jossa fanituksella on tärkeä rooli.

Ashley Robin Franklin: The Hills of Estrella Roja

Yliluonnollisia juttuja yllättävän hyvässä sateenkaarevassa YA-sarjakuvassa.

Dana Schwartz: Anatomy: a Love Story

Frankensteinmaisii ulottuvuuksiin menevä YA-tarina oli ihanan synkkä.

Taiga Sassa: Bird ihmemaassa #07

Isabella Bird ihmettelee japanilaisten tapaa ottaa avioero, saa apua selkäkipuihinsa ja yllättyy siitä, miten tärkeää kirjeenvaihto on yhteiskuntaluokasta riippumatta. Sarja jatkuu edelleen todella kivana ja opettavana. Tieto on pakattu niin hyvin suunniteltuun pakettiin, että on kuin romaania lukisi.

Kirsi Pehkonen: Sydämenasioita Jylhäsalmella

Niin leppoisan maalaisromanttista menoa, että lukiessa toivoi istuvansa kesämökillä järven rannalla.

Emily Henry: Lomalla kaikki on toisin

Kiva kesälomainen romanssi, joka olisi kyllä saanut olla lyhyempi toiston välttämiseksi.

Haastekoonti: Kesäkirjabingo

Kesäkirjabingo päättyy nyt syyskuun lopussa ja sain jopa luettua koko bingoruudukon. Kiitos kivasta haasteesta, @merimiesaidinpaivakirja!

Haasteen teemahan oli kesä, mutta joka ruutuun ei ollut pakko lukea kesäistä kirjaa. Paitsi tietenkin jos olit minä, koska eihän teemasta sentään sentään voinut poiketa vuodenajan verran. Eli tein tästä itselleni ehkä hieman vaikeamman kuin olisi ollut tarvetta, mutta onneksi kesäisiä kirjoja riittää.

Hankalin kohta oli mielestäni kesäsade, koska missään takakansitekstissä ei vain voitu ystävällisesti mainita, että tiedoksi lukijalle, tässä kirjassa sitten sataa vettä. Onneksi Kirsi Pehkosen Sydämenasioita Jylhäsalmella -kirjassa satoi ja vielä useampaan kertaan.

Omasta kirjavalikoimastani minua huvittaa edelleen se, että aivan sattumalta kaksi kirjaa sijoittui Palm Springsin kesään. Molempien päähenkilöt olivat vielä toimittajia ja tarinan taustalta löytyi myös koulukiusaamista. Genrenä romantiikkaa totta kai, vaikka toinen yli YA ja toinen aikuisten kirja. 

Kyseessä olivat Catherine Riderin Rakkautta Palm Springsissä ja Emily Henryn Lomalla kaikki on toisin.

Että kaikkea voi lukiessa ja haastetta tehdessä sattua!

Kaikki haasteeseen luetut kirjat:

Kesäreissu: Carolyn Keene: Neiti Etsivä ja vanhan pitsin arvoitus

Kesämysteeri: Carolyn Keene: Neiti Etsivä maksaa velkansa

Kesäklassikko: Agatha Christie: Lomahotellin murhat

Kesä töissä: Natasha Pulley: The Bedlam Stacks

Suomen kesä: Katri Alatalo: Kesäkuu

Kesämökki: Laura Suomela: Kiss my juhannus

YA: Simon James Green: Heartbreak Boys

Kaupunki: Kat Leyh: Thirsty Mermaids

Camping: Darcie Little Badger: A Snake Falls to Earth

Kesäuutuus: Murder Under the Sun

Lue lanua: B. B. Alston: Amari ja yön veljet

Kauhua kesäyössä: Lucy Clarke: The Hike

Saaristo: Eleonore Holmgren: Viimeinen kesä

Festari tai tapahtuma: Catherine Rider: Rakkautta Palm Springsissä

Kesäromanssi: Emily Henry: Lomalla kaikki on toisin

Emily Henry: Lomalla kaikki on toisin

Lomalla voi olla juuri sellainen kuin haluaa.

Emily Henryn Lomalla kaikki on toisin on niin kesälomainen kirja, että olisi pitänyt lukea se kun oikeasti olin kesälomalla. Loma teemana on kirjassa esillä jopa enemmän kuin kesä, vaikka juuri siinä vuodenajassa liikutaankin.

Kolmikymppinen Poppy on menestyvä matkailutoimittaja, joka on käynyt joka kesä reissussa myös parhaan ystävänsä Alexin kanssa. Pari kesää sitten jotain meni kuitenkin pieleen ja ystävysten välinen etäisyys on muutakin kuin kilometrit heidän välillään. Poppy päättää korjata tilanteen ja pyytää Alexin vielä kerran matkaseurakseen paahtavaan Palm Springsiin.

Pidin kirjasta, jos kohta olen ehdottomasti sitä mieltä, että se olisi saanut olla noin sata sivua lyhyempi. Tarina etenee sekä nykyhetkessä että takaumissa, joissa käydään Poppyn ja Alexin edellisillä lomamatkoilla reilun kymmenen vuoden aikajanalla. Vähempikin lomailun toisto olisi riittänyt, koska kaikki kuvaukset eivät paljastaneet heistä mitään uutta ja kiinnostavaa.

Vaikkei romantiikkagenreä paljoa lukisikaan, on tietenkin tuskallisen ilmiselvää, että Poppy ja Alex ovat salaa rakastuneita toisiinsa. Mutta onneksi tässä on vähemmän typeriä väärinkäsityksiä ja enemmän oikeita aikuisten ongelmia onnellisen lopun esteenä. Molemmat ovat esimerkiksi olleet hyvissä parisuhteissa ja he tuntuvat haluavan elämältään eri asioita.

Kaikista lomakuvauksista pidin enemmän juuri “tästä kesästä” eli Palm Springsin reissusta, jossa kaikki menee pieleen Poppyn parhaista yrityksistä huolimatta. Tarina ei myöskään lopu reissun päättyessä, koska ne aikuisten ongelmat ovat yhä olemassa ja molempien täytyy työstää niitä tahoillaan.

Kaiken kaikkiaan kiva kirja! Jäi sellainen olo, että Emily Henryltä voisi lukea joskus muutakin.

Kirjan tiedot:

Emily Henry: Lomalla kaikki on toisin | Karisto 2022 | 397 sivua | Kirjastosta

Englanninkielinen alkuteos: People We Meet on Vacation (2021) | Suomennos: Marja Mutru

Haasteet:

* Kesäkirjabingo : Kesäromanssi

Kirsi Pehkonen: Sydämenasioita Jylhäsalmella (Jylhäsalmi #01)

Riina haeskeli tuttuja maamerkkejä linja-auton ikkunoiden ohikiitävistä maisemista.

Kirsi Pehkosen Jylhäsalmi-sarja on kirjaston kestosuosikkeja. Viihdekirjallisuuden fanit näyttävät löytävän sen aina ennemmin tai myöhemmin. Koska kirjastotäti suosittelee mitä vain, olen suositellut sarjaa suvereenisti lukematta yhtään sen kirjaa. Riittää kun sanoo, että tästä tykätään tosi paljon, kannattaa ainakin kokeilla.

Mutta nyt! Nyt kun tämä ensimmäinen osa Sydämenasioita Jylhäsalmella oli kerrankin hyllyssä, päätin sivistää itseäni. Vaikkei tämä minussa kovin suuria intohimoja herättänytkään ymmärrän kyllä, miksi tästä niin pidetään.

Takakansi lupaa maalaisromantiikkaa ja maalaisidylliin tarina sijoittuukin. Opettajaksi valmistunut Riina on jätetty ja mikäpä se on nuolla haavojaan Jylhäsalmen rannoilla. Töihin pääsee sukulaisen lossikahvilaan ja voi että se Suomen suvi onkin ihana kun on oma pieni mökki ja kaikki.

Oikeasti tästä jäi kyllä sellainen fiilis, että olisinpa omalla pienellä rantamökkeröisellä viettämässä kesäiltaa. Maisemia ja kesää on kuvattu hienosti, ja vaikka juonessa tai hahmoissa ei ollut yhtään ainoaa yllätystä, kirjan luki mielellään loppuun asti.

Saatanpa jopa jatkaa sarjan parissa aina kun alan kaivata tällaista maalaisromanttista tunnelmaa. Käsittääkseni sarjan kirjat ovat melko itsenäisiä teoksia vaikka niissä samoja tyyppejä pyöriikin. Ilmeisesti Jylhäsalmi on muuttovoittoinen ja rakkaudessa epäonnisia naisia houkutteleva paikka!

Kirjan tiedot:

Kirsi Pehkonen: Sydämenasioita Jylhäsalmella | Karisto 2017 | 190 sivua | Kirjastosta

Luettu myös:

Amman lukuhetki, Luetut kirjat, Ja kaikkea muuta ynnä muut

Haasteet:

* Kesäkirjabingo : Kesäsade

Dana Schwartz: Anatomy: a Love Story

“Hurry up!”

Dana Schwartzin YA-kirja Anatomy: a Love Story päätyi lukulistalleni upean kansikuvan vuoksi. Onnittelut tekijälle todella onnistuneesta työstä, jossa kirjan teemat on visualisoitu kekseliäästi tuon anatomisesti oikean muotoisen sydänhelman kautta!

Goottihenkisen ja frankensteinmaisiin ulottuvuuksiin päätyvän tarinan päähenkilö on 17-vuotias Hazel Sinnett, jonka intohimo on kirurgia. Ja siis todellakin intohimo. Tuo alaotsikon rakkaustarina tuntuu viittaavan enemmän Hazelin kiihkeään rakkaussuhteeseen lääketieteen kanssa kuin haudanryöstäjä Jackiin, joka oli aika yhdentekevä hahmo.

Tykkäsin tosi paljon Hazelista, joka tuntee olevansa loukussa omien toiveidensa ja seurapiirien odotusten välissä. Vuosi on 1817, jolloin hienot naiset ovat vaimoja eikä kukaan nainen ole kirurgi, ikinä. Hazel etsii porsaanreikiä päästäkseen opiskelemaan lääketiedettä ja toivoo, että kihlattu tukisi häntä unelmien toteuttamisessa.

Hah, joopa joo.

Kirjassa on koko ajan mukavan painostava ja synkkä tunnelma, ja Hazel viettää aikaa kyynärpäitään myöten vainajien sisuksissa. Yksi teemoista onkin se hirvittävä väkivalta, jota lääketieteen kehittyminen on vaatinut. Haudanryöstö on vain jäävuoren huippu. Vaikka tarina ottaakin lopussa kauhukirjakierroksia, tuo on kuitenkin ihan totta. Jäinkin pohtimaan sitä, millaisille luurankovuorille ja huonompiosaisten hyväksikäytölle nykykirurgia on rakentunut.

Lainasin jo tämän jatko-osan, joka toivottavasti jatkaa samoilla linjoilla! Hazelin makaaberi intohimo ja koko vain synkistyvä juoni iskivät minuun ihan täysillä.

“Well,” Iona said slowly, “perhaps you could take only one book with you to read at the gardens. After all, you’ll only be there for the afternoon.”

Hazel choked on her tea. “One book? One book? Now you’re being absurd. What if I finish it? Or what if I find it impossibly dull, what then? What am I supposed to read if I either complete the book I brought or I otherwise discover it to be unreadable? Or what if it no longer holds my attention? Someone could spill tea on it. There. Think of it. Someone could spill tea on my one book, and then I would be marooned. Honestly, Iona, you must use your head.”

“Two books then, miss.”

(s. 216-217)

Kirjan tiedot:

Dana Schwartz: Anatomy: a Love Story | Piatkus 2022 | 336 sivua | Kirjastosta

Haasteet:

* YA-lukuhaaste : Viiden tähden kirja

* Paha mieli, paras mieli: Väkivalta

Ashley Robin Franklin: The Hills of Estrella Roja

Jos joku etsii pimeneviin iltoihin jännitystä, yliluonnollisia juttuja ja queer-hahmoja, niin tässäpä niitä olisi. Ashley Robin Franklinin YA-sarjakuva The Hills of Estrella Roja oli yllättävän kiva, ja onneksi annoin sille mahdollisuuden vaikka tuo kansikuva ei niin houkutellutkaan.

College-opiskelija Katilla ja hänen bestiksellään on yliluonnollisiin ilmiöihin keskittyvä podcast. Anonyymi vinkki vetää Katin Estrelle Rojan kylään, jonka lähistöllä on nähty outoja valoja. Samaan kylään palaa myös Mari, jonka isoäiti on yllättäen kuollut. Estelle Rojan salaisuuksia selvitellessään tytöt ei niin yllättäen ihastuvat toisiinsa.

En pitänyt piirrostyylistä kovin paljoa, mutta toisaalta pakko myöntää, että jokin siinä toimi yhdessä hyvin rakennetun juonen kanssa. Sisäänpäin kääntynyt kylä ja ynseät asukkaat tuntuivat ahdistavilta, ja jännitys tiivistyi tarinan edetessä. Oli myös kiva, että se yliluonnollinen juttu tässä oli minulle aivan uusi ja nostettu meksikolaisesta kulttuurista.

Pidin myös siitä, miten olennaisia Marin sukulaiset olivat tarinassa. Tai oikeastaan sukulaisnaiset. Tämä oli hyvin naiskeskeinen tarina, jossa ei montaa vuorosanaa miehille annettu. Mari, hänen äitinsä ja pikkusiskonsa ovat sukunsa keskellä ulkopuolisia, koska äiti muutti aikoja sitten pois Estrelle Rojasta. Vierauden ja vähän myös katkeruuden tunne tuli hyvin esiin molemmin puolin.

Kyräilevät kyläläiset.
(s. 60)

Ulkopuolisuus teemana kärjistyi aina, kun Kat yritti puhua kyläläisten kanssa. Estrelle Rojassa ei paljon vieraita nähdä ja kaikki uudet ihmiset ovat ennen kaikkea epäilyttäviä. Queerius ei kuitenkaan ollut kirjassa kenellekään ongelma.

Kirjan tiedot:

Ashley Robin Franklin: The Hills of Estrella Roja | Glarion Books 2023 | 404 sivua | Kirjastosta

Haasteet:

* YA-lukuhaaste : Nopeasti luettu

Catherine Rider: Rakkautta Palm Springsissä

“Toivottavasti nuo tytöt putoavat noiden helkkarin ratsujensa selästä.”

Tämä Catherine Riderin Rakkautta Palm Springsissä jäi mieleeni, koska joku ei ollut tykännyt siitä. Kirjagramin puolella joku oli jättänyt tämän kesken, mikä nyt ei varsinaisesti luvannut hyvää. Halusin kuitenkin lukea festarikirjan Kesäkirjabingoon, joten tässä sitä nyt ollaan.

Luin tämän loppuun ja vaikka tämä ei mikään mahtava lukukokemus ollutkaan, eiköhän tällekin lukijoita ole. Harmi vain, että kansi ei oikein kutsu lukemaan tai anna edes oikeaa kuvaa siitä, mistä kirja kertoo.

Sasha osallistuu Scorchella-festareille kavereidensa kanssa fanittaakseen kantripop-bändi Flamingo Rosea. Jay puolestaan haluaa tehdä innokkaita faneja pilkkaavan jutun musiikkilehteen päästäkseen alkuun toimittajantyössä. Kieltämättä hauskasta väärinkäsityksestä johtuen Sasha ja Jay joutuvat festariviikonloppuna törmäyskurssille.

Suomennoksen nimestä huolimatta tässä ei rakastuta, kunhan vähän ihastutaan ja suudellaan. Enemmän tässä on kommelluksia ja omien epävarmuuksien ylittämistä. Sashalla on viraaliksi levinneeseen videoon liittyvä trauma, jota hän salailee kaikilta. Oikeastaan pidin Sashasta ja oli helppo ymmärtää, miksi hänelle oli tärkeää fanittaa bändiä yhtä lujaa kuin kavereidensa.

Jaysta en pitänyt, mokomasta kultalusikkaa suussa syntyneestä valittajasta. Yhyy, sikarikkaat vanhempani eivät ymmärrä minua ja VIP-kohtelussakin on parantamisen varaa. Voi kyynel.

Tämä oli nopea lukea ja ihan kiva YA-kirja, jossa fanitus on faneille positiivinen asia.

Kirjan tiedot:

Catherine Rider: Rakkautta Palm Springsissä | Otava 2023 | 256 sivua | Kirjastosta

Englanninkielinen alkuteos: Kiss Me in Palm Springs (2019) | Suomennos: Terhi Leskinen

Haasteet:

* Kesäkirjabingo : Festari tai tapahtuma

* YA-lukuhaaste : Löydetty kirjagramista

Jane Austen: Järki ja tunteet

Dashwoodin suku oli asunut Sussexissa kauan.

Jane Austen -lukupiiri Lauran kanssa jatkuu! Tällä kertaa vuorossa oli Austenin esikoisteos, Järki ja tunteet vuodelta 1811. Nuo reilut 200 vuotta eivät ole himmentäneet kirjan hohtoa tai vieneet vauhtia juonenkäänteistä.

Tarinahan alkaa siitä, kun Dashwoodin perheen isä kuolee ja saita poika vaimoineen haluaa heittää lesken ja tämän tyttäret pihalle. Onneksi ystävällinen sukulaismies tarjoaa naisten käyttöön pientä huvilaa, jonka ympäristössä vaanii muun muassa muuan eversti Brandon.

Ja sanon "vaanii", koska kumpikaan meistä lukijoista ei lämmennyt ajatukselle siitä, että 35-vuotias eversti rakastuu 16-vuotiaan Marianneen. Koko kaksikon perhe- ja ystäväpiiri ryhtyy lopulta painostamaan Mariannea hyväksymään Brandonin, koska onhan varakas eversti sentään varsin mukava saalis köyhtyneelle neidolle.

Joo ei.

Brandonilla oli paljon enemmän keskusteltavaa ja varmaan yhteistäkin vanhemman Dashwoodin sisaren eli Elinorin kanssa. Ikävä kyllä Elinor päätyi varsin mitäänsanomattoman miehen vaimoksi, mutta toisaalta, ainakin hän valitsi itse.

Kokonaisuutena kirja oli kuitenkin todella viihdyttävä ja varsinainen draaman vuoristorata! Tylsiä hetkiä ei ehtinyt olla, kun potentiaalisia morsiamia ja sulhoja metsästettiin, luurankoja kaivettiin kaapista, tunteita tukahdutettiin ja salaisuuksia tunki sisään ovista ja ikkunoista.

Mutta ei siinä kyllin; sillä kun ihmiset ovat päättäneet käyttäytyä tavalla, jonka he tietävät vääräksi, heitä loukkaa se, että heiltä odotetaan parempaa.

(s. 220)

Ihmiset olivat yhtäältä ihanan ilkeitä ja toisaalta myös lempeitä toisilleen. Esimerkiksi Lucy-neiti aikoo piru vieköön naida rahaa ja sen hän tekeekin keinoja kaihtamatta. Vaikka hän kauhea olikin, pitää kyllä ihailla naista, joka taistelee tiensä voittoon siinä pienessä laatikossa, joka naiselle tuona aikana ja tuossa paikassa oli annettu.

Tässä puhuttiin muuten yllättävän suoraan seksistä ja raskauksista, eikä pelkästään avioliiton yhteydessä. Lehtolapsia epäillään ja löytyy, ja niiden todetaan pilaavan nimenomaan naisen elämän ja maineen. Mies liitelee vastuusta vapaana vaikka hänet isäksi tiedettäisiinkin.

Emme tykänneet Willoughbysta, sanonpa vaan.

Eli siis hieno kirja, jossa draamaa ja yllätyksiä riitti!

Kirjan tiedot:

Jane Austen: Järki ja tunteet | WSOY 2014 (1. p. 1952) | 339 sivua | Kirjastosta

Englanninkielinen alkuteos: Sense and Sensibility (1811) | Suomennos: Aune Brotherus

Luettu myös:

Sallan lukupäiväkirja, Lumiomena, Amman lukuhetki ynnä muut

Haastekoonti: Vahvat naiset

Kirjagramin Vahvat naiset -lukuhaaste päättyy suunnilleen kuukauden kuluttua, mutta sain bingoruudukon täyteen jo nyt. Kiitos kivasta haasteesta, @musteen.jaljet!

Tämä oli minusta kaikin puolin mukava lukuhaaste. Haastekohdat olivat erilaisia ja naisnäkökulma yksistään oli kiinnostava. Sanoin muistaakseni haasteen alussa, että tämä voi olla minulle helppo, koska luen niin paljon naisten kirjoittamia ja naisista kertovia kirjoja.

Ja tottahan se onkin. Oma mukavuusalueeni on selvästi se, johon tämä haaste sopi kuin nakutettu. Suurempi haaste taitaisi olla lukea mieskirjallisuutta enkä kyllä ole varma, ottaisinko sen haasteen vastaan…

Tähän haasteeseen mahtui monenlaista kirjaa. Tietokirjaa, sarjakuvaa, historiallisia, romantiikkaa, spefiä, YA:ta jne. Suurimman osan luin näköjään suomeksi, mutta mukaan mahtui myös kuusi englanninkielistä. Kotimaisuusasteella en voi kehua, vain kymmenen oli suomalaisten kirjailijoiden kirjoittamia.

Mutta valtaosa kirjoista oli hyviä ja suositeltavia, joten haaste jää selvästi plussan puolelle! Ensi vuonna uudestaan?

Kaikki haasteeseen luetut kirjat:

Hyvä mieli: Lynn Messina: Murhatun rakastajan tapaus

Misogynia: Britney Spears: Nainen minussa

Rakkaus: Anneli Furmark: Tule kanssani kulman taa

WLW: Alexis Hall: Mortal Follies

Toivo: Sarah Lark: Toivoa maailman äärissä

Perhe: Laura Suomela: Ilmatilaloukkaus

Soturi: Shelley Parker-Chan: She Who Became the Sun

Rauha: Merja Mäki: Ennen lintuja

Useampi naishahmo: Maija Kajanto: Sitruunakevät

Tulevaisuus: Maarit Verronen: Kirkkaan selkeää

Voima: Jani Toivola: Ainoa huoneessa: Sara Salmanin tarina

Trauma: Tillie Walden: Spinning

Naiskirjailija: Marianna Kurtto: Tristania

Sukupuoliroolit: Enni Mustonen: Kartanonrouva

Nainen kannessa: Carolyn Keene: Neiti Etsivä ja vanhan pitsin arvoitus

Noita: Jenna Kostet: Punainen noita

Seksuaalisuus: Sini Helminen: Hurme

Sorto: Anneli Kanto: Punaorvot

Itsenäisyys: Bushra Rehman: Roses, in the Mouth of a Lion

Tietokirja: Karin Bojs: Euroopan esiäidit: 43 000 vuotta nykyihmiset historiaa

Ilo: Camryn Garrett: Friday I’m in Love

Jumalatar: Jean M. Untinen-Auel: Hevosten laakso

BIPOC: Darcie Little Badger: A Snake Falls to Earth

Feminismi: Virginia Woolf: Orlando

Naisjohtaja: Catherine Doyle & Katherine Webber: Kruunun tyttäret

Catherine Doyle & Katherine Webber: Kruunun tyttäret & Kirottu kruunu

Anadawnin palatsin kultaiset portit kimmelsivät laskevan auringon kajossa, ja niiden jokainen piikki törrötti tikarinterävänä vasten taivasta.

No johan löytyi hömppäfantasiaa! Luin peräkkäin Catherine Doylen ja Katherine Webberin Kruunun tyttäret ja Kirotun kruunun, koska ne olivat sopivasti saatavilla.

Ajattelin myös yrittää petrata edes vähän sarjojen lukemista pitemmälle kuin yhden kirjan verran. Luulin tämän olevan korkeintaan trilogia, mutta kas vain tähänhän tuleekin ainakin viisi osaa.

Idea on siis se, että pienoisen vallankaappauksen tuoksinassa kaksosprinsessat Rose ja Wren joutuivat erilleen toisistaan ihan vastasyntyneinä. Rose kasvatetaan hienoksi ja kuuliaiseksi prinsessaksi, Wren puolestaan vallankumousta hautovaksi noidaksi.

Ei liene suuri juonipaljastus sanoa, että loppujen lopuksi he päättävät jakaa kuningattaren kruunun.

Se, miksi kukaan antaisi näiden tumpeloiden hallita yhtään mitään, on epäilemättä sarjan suurin mysteeri. Ei sillä, että olisin odottanut sarjalta mitenkään realistista otetta mihinkään, mutta voi elämän kevät miten pöljiä kaikki näissä kirjoissa olivat. Mikään valtakunta ei ikinä pysyisi kasassa jos vallankahvassa olisi tällaista porukkaa.

Lisäksi oli vähän vaikea olla vainottujen noitien, niiden niin sanottujen hyvisten, puolella, koska heidän upeat tulevaisuuden suunnitelmansa sisälsivät muun muassa tavallisten ihmisten silmitöntä teurastusta.

Ja okei joo, ainahan näissä ihastutaan siihen uljaaseen salskeaan soturiin. Mutta onko samalla pakko lytätä maan rakoon se runoista, romantiikasta ja pehmeämmistä arvoista haaveileva tyyppi? Miksi hänestä pitää tehdä naurettava ja säälittävä eikä vain yksinkertaisesti mies, joka nyt ei vain ole arvon sankarittarien tyyppiä?

Mutta, aina kun onnistuin vaientamaan sisäisen kriitikkoni (kyllä se joskus onnistui!), nämä olivat ihan viihdyttäviä ja tosiaan luin molemmat. Seikkailuja riitti, Rose ja Wren olivat ihan kivoja, ja sarja jäi kyllä jännään kohtaan.

PS. Jos fantasiamaailmassa ei ole Ranskaa, ei siellä myöskään voi olla ranskalaisia lettejä! Kampaus itsessään voi olla olemassa, mutta sitä kutsuttaisiin joksikin muuksi.

Kirjojen tiedot:

Catherine Doyle & Katherine Webber: Kruunun tyttäret & Kirottu kruunu | Kumma 2024 | 448 ja 484 sivua | Kirjastosta

Englanninkieliset alkuteokset: Twin Crowns (2022) & Cursed Crowns (2023) | Suomennokset: Annukka Kolehmainen

Haasteet:

* Helmet 2024 : 18. Kirjan kannessa tai nimessä on koru [43/50]

* Vahvat naiset 2024 : Naisjohtaja

* YA-lukuhaaste : Ystävyys & Kirja on osa sarjaa

Eleonore Holmgren: Viimeinen kesä

Nyt kaikki on jo niin lähellä, että hän pystyy melkein kuulemaan tutut äänet ja tuntemaan Lindön tuoksut.

Lukuhaasteista on sekin ilo, että niiden kautta tulee välillä tartuttua hyviin kirjoihin, joita ei välttämättä muuten lukisi. Tämä Eleonore Holmbergin Viimeinen kesä on juuri sellainen. Kansi ja takakansi eivät minua niin innostaneet, mutta Kesäkirjabingosta puuttui vielä saaristo-kirja.

Saaristolla ei sinänsä ollut tässä kovin merkittävää osaa ympäristönä, mutta tykkäsin kirjasta tosi paljon ja luin sen melkein kerralla
. Hieman kliseiseltä kuulostava tarina vanhan kärttyisen naisen ja nuoren hukassa olevan miehen yhteiselosta oli todella viihdyttävästi kirjoitettu.

Britta on 86-vuotias ja tuntee loppunsa lähestyvän. Hän haluaa viettää vielä viimeisen kesän kesäpaikassaan lastensa kielloista huolimatta. Topakka nainen karkaa kotoaan ja löytää huvilastaan parikymppisen Adamin, pulaan joutuneen huumediilerin. Kaksi kärtymakkaraa kohtaa toisensa kuin toisiaan itsepäisesti puskevat pässit.

Vaikka tarina oli sinänsä ennalta-arvattava, se oli mielestäni kauniisti ja mielenkiintoisesti kerrottu. Lopussa vallan liikutuin vaikka viimeisissä kappaleissa vauhtia olisikin voinut vähän hiljentää.

Pidin sekä Brittasta että Adamista, jotka kertovat tarinaa vuorotellen. Kirjassa on muitakin kiinnostavia hahmoja, joilla on tai joille muodostuu omanlaisensa suhteet kinastelevaan kaksikkoon. Yksi kirjan teemoista onkin se, miten eri tavalla eri ihmiset voivat nähdä saman henkilön. Britta on erilainen parhaan ystävänsä, omien lastensa ja Adamin silmin.

Samalla kerrotaan myös muun muassa rasismista, huono-osaisuudesta, suuresta rakkaudesta ja vanhusten itsemääräämisoikeudesta. Brittan mieli on vielä terävä, mutta kukapa vanhaa naista haluaisi kuunnella. Adamin perhettä kohdannut tragedia vei hänet huonoon seuraan ja huonoihin valintoihin. Toisaalta kummankin on otettava vastuu omasta elämästään ja omista virheistään niin vaikeaa kuin se heille onkin.

Kokonaisuutena kirja oli ihana lukukokemus ja varasin jo jatko-osankin.

Kirjan tiedot:

Eleonore Holmgren: Viimeinen kesä | Minerva 2023 | 342 sivua | Kirjastosta

Ruotsinkielinen alkuteos: Sista sommaren (2021) | Suomennos: Katariina Kallio

Haasteet:

* Kesäkirjabingo : Saaristo

Sini Helminen: Kalma (Lujaverinen #03)

Puristan sormissani violetteja ruusuja, joiden piikit tarraavat kiinni hansikkaaseen.

Suunnitelmistani huolimatta tämän Sini Helmisen Lujaverinen-trilogian viimeisen osan lukeminen venyi kesän yli. Eipä se sinänsä haittaa, tällainen vähän kalmanhajuinen tarina sopii hyvin syksyyn.

Kalma jatkaa tarinaa siitä cliffhangerista, mihin Sysi jäi. Seelan sydän on pettänyt ja hän on kuollut. Itsesyytöksissä rypevä Halla ei suostu päästämään irti ja kohta sitä ollaankin road tripillä kohti Tuonelan virtaa.

Tokihan sen arvaa, miten siinä käy, joten kovin suuria yllätyksiä ei ollut luvassa.

Tykkäsin Tuonelan kuvauksesta, jos kohta en olisi tarvinnut sitä sekä Seelan että Hallan näkökulmasta. Eniten pidin Tuonelan Kipumäestä, jossa vainaja joutuu kokemaan kaikki maallisen elämänsä tuskat. Ei niin, että se olisi ollut erityisen mukava kokemus päähenkilöille, mutta oli ilahduttavaa nähdä tällainen vähemmän tunnettu osa suomalaista kansanperinnettä.

Tämän lopussa oli mielestäni vähän turhaa juonen venytystä. Tuo koko Tuonelan matka oli kokonaisuutena oikein toimiva, ja siksi maan päällä jatkuva tarina tuntui aika turhalta draamalta draaman vuoksi.

Olen myös edelleen sitä mieltä, että Stepa Steffuli tarvitsisi parempia ystäviä kuin Seelan…

Mutta kokonaisuutena sarja oli kivaa luettavaa ja kansanperinnettä tuotiin onnistuneesti nykyajan urbaaniin ympäristöön!

Kirjan tiedot:

Sini Helminen: Kalma | Myllylahti 2023 | 326 sivua | Kirjastosta

Luettu myös:

Ainakin Kirjojen keskellä ja Kirjapöllön huhuiluja

Haasteet:

* YA-lukuhaaste : Miksi en lukenut aikaisemmin?