Agatha Christie: Lomahotellin murhat

“Ajatellaanpa vaikka noita Kenian juttuja”, majuri Palgrave virkkoi.

Vaan eipä virko kauan, koska nyt ollaan Agatha Christien dekkarissa! Tämä Lomahotellin murhat on tuttu TV:stä, mutta ei se vienyt iloa lukemisesta. Vaikka muistinkin, kuka murhaaja on, neiti Marplen juonittelua oli hauska seurata. Kukapa epäilisi, että herttainen vanha rouva on terävä kuin partaveitsi?

Muutenkin neiti Marple oli mieleeni. Heti alussa hän tuskailee luksuslomalla, jolle Raymond-kulta on hänet pakottanut. Hiekkarannat, palmut, täyden palvelun hotelli ja monotonisen aurinkoinen sää ovat vain niin tylsiä. Samaa mieltä, neiti Marple, samaa mieltä.

Neiti Marplen (tai Hercule Poirotin) läheisyydessä ei kuitenkaan kannata lomailla tai ylipäätään viettää aikaa. Ruumiita alkaa kasaantua ja neiti Marple on, jos ei suorastaan riemussaan, niin ainakin kiinnostunut. Ennen kuolemaansa majuri Palgrave aikoi näyttää valokuvan murhaajasta ja nyt kuva on kadonnut. Mikä mysteeri!

Tämä oli kyllä ihan täydellinen kesäkirja. Christie kirjoittaa kepeästi ja neiti Marple on niin mainio tarkkaillessaan lomahotellin vieraita. Osa vieraista tuntee toisensa jo vuosien takaa eivätkä he silti huomaa toisistaan kaikkea sitä, mikä on neiti Marplelle itsestään selvää.

Yhtenä kirjan teemoista onkin se, miten voit luottaa oikeastaan täysin vieraan ihmisen sanaan. Kyllähän he väittävät olevansa herra ja rouva X paikasta Y, mutta mistä sinä tiedät puhuvatko he totta?

No, nykyaikana nämä ihmiset olisivat välittömästä stalkanneet toisiaan somessa, mutta eipä se ollut mahdollista neiti Marplen aikana. Tässä ei mainita vuosilukuja, mutta tarina sijoittunee 1960-luvun alkuun, koska silloin se ilmestyikin.

Kirjan tiedot:

Agatha Christie: Lomahotellin murhat | WSOY 2023 (1. p. 1965) | 229 sivua

Englanninkielinen alkuteos: A Caribbean Mystery (1964) | Suomennos: Anna-Liisa Laine

Luettu myös:

Ainakin Hurja Hassu Lukija ja Kirjojen lumo.

Haasteet:

* Lukumatka menneisyyteen 2024 : Yhteisö

* Kesäkirjabingo : Kesäklassikko