Haastekoonti: Fantastinen kesä 2023

Instagramissa pyörinyt lukuhaaste Fantastinen kesä 2023 päättyy tänään. Sain sen suoritettua juuri kreivin aikaan ja vielä täydellä bingoruudukollakin. Kiitos hauskasta haasteesta, @sivukerrallaan!

Pidän itseäni fantasiakirjallisuuden lukijana, mutta totta puhuen se on jäänyt viime vuosina muunlaisten kirjojen jalkoihin. Teininä luin genreä paljon enemmän ja oli kiva, että tämä haaste sai taas tarttumaan fantasiaan tositarkoituksella.

Top kolmoseni olivat loppujen lopuksi Margaret Rogersonin Vespertine, Tove Janssonin Muumipeikko ja pyrstötähti sekä Nagaben sarjakuvasarja The Girl from the Other Side.

Kaikki haasteeseen lukemani kirjat:

Monarkia: Maria Turtschaninoff: Helsingin alla
Kirjassa ollaan veneessä tai laivassa: Tove Jansson: Taikurin hattu
Naispäähenkilö: Natasha Alterici [ja muut]: Heathen
Kirjagramissa suositeltu: Riikka-Maria Rosenberg & Kati Vuorento: Saara ja naakka: aikamatka vuoteen 1779
Pidät kirjan ystävyyssuhteesta: Margaret Rogerson: Vespertine
Julkaistu 2015 tai aiemmin: Tove Jansson: Vaarallinen juhannus
Taianomainen luonto: Sylvia Douyé & Paola Antista: Sorceline. Kryptoeläintieteen alkeet
Yliluonnollinen olento: Rachel Smythe: Lore Olympus. Volume 1
Joku säilyttää salaisuutta: J.S. Meresmaa: Tytär hämärän, piika pimeän
Alle 300 sivua: Hayao Miyazaki: Shuna's Journey
Osa kirjasarjaa: Tove Jansson: Muumipapan urotyöt
Kannessa on lempiväriäsi: TJ Klune: Talo taivaansinisellä merellä
Suosikkitrooppisi: F.T. Lukens: So This Is Ever After
Kotimainen fantasiakirja: Tove Jansson: Muumipeikko ja pyrstötähti
Kirjassa on kirjoja: Jennifer Donnelly: Kirjaan kadonnut
Maailma täynnä magiaa: Nagabe: The Girl from the Other Side: Siúil, A Rún

Nagabe: The Girl from the Other Side: Siúil, A Rún. vol 01-06

Kahtia jakautuneessa maailmassa kukaan ei ole turvassa. Metsän siimeksessä asuvat niin hirviöt kuin pieni tyttökin, jonka perässä kaikki tuntuvat olevan.

Lainasin tuon sarjan ensimmäisen osan OverDrivestä hienon kannen perusteella ja hyvä kun lainasin! Luinkin sitten yhteen menoon kaikki kuusi osaa ja tein hankintapyynnön sarjan loppuosiin. Eli kyllä, tykkäsin todella paljon.

Sarjakuvan tarinan maailma on jakautunut kahtia. Ihmiset elävät muurin sisällä ja mustanpuhuvat olennot sen ulkopuolella. Ihmiset kammoamat ja vainoavat olentoja, joiden kosketus muuttaa ihmiset niiden kaltaisiksi.

Tarinalla on kaksi päähenkilöä. Shiva on pieni metsään hylätty tyttö, joka on vakuuttunut siitä, että hänen tätinsä tulee vielä joku päivä hakemaan hänet. Hänestä huolehtii olento, jota Shiva kutsuu opettajaksi. Opettaja on ehkä ollut joskus ihminen, mutta ei taatusti ole enää.

Shiva ja opettaja.
(vol. 01, s. 13)

Pidin molemmista hahmoista ynnä muista, joita tarinaan ilmestyy. Juoni etenee koko ajan vaikka osa ajasta vietetäänkin kotoisasti mökkeillen. Tai no, koitoisasti ja kotoisasti kun toinen on pikkulapsi ja toinen hirviö, joka ei voi koskea häneen... Opettaja tekisi mitä tahansa suojellakseen Shivaa, mutta väkivaltaisia ratkaisuja on vaikea selittää lapselle. Taustalla kulkee useampikin arvoitus Shivasta olentojen alkuperään.

Tykkäsin myös piirrosjäljestä. Juonta ja ruutuja on helppo seurata ja synkähkö yleisilme tukee hienosti tarinaa.

Kirjan tiedot:

Nagabe: The Girl from the Other Side: Siúil, A Rún. vol. 01-06 | Seven Seas 2016-2018 | 184-186 sivua | Kirjastosta

Japaninkielinen alkuteos: Totsukuni no shojo (2016-2018) | Englanninkielinen käännös: Adrienne Beck

Haasteet:

* Fantastinen kesä 2023 : Maailma täynnä magiaa

Jennifer Donnelly: Kirjaan kadonnut

Olipa ikuisesti kaksi sisarta, Rakkaus ja Kuolema, jotka pelasivat ikivanhassa, rapautuneessa palatsissa iankaikkista peliä.

Belle saa Hirviöltä lahjaksi kirjaston, jossa on aivan erityisen mystinen kirja. Se tempaa Bellen sivujensa väliin osaksi tarinaa, jota kirjoittaa itse Kuolema.

Kaunotar ja hirviö on aivan ehdottomasti suosikkeja Disneyn animaatioelokuvista. Sain lapsena sen VHS-kasettina, joka kului käytössä loppuun asti. Tähän perustuva live action -leffa olikin sitten suuri pettymys joka tavalla.

Tämä kirja perustuu enemmän live actioniin ja ilmestyi samana vuonna leffan kanssa. Kirja jäi mieleeni vaikken sitä silloin lukenutkaan. Tämä on sellainen missing scene -tarina eli tarina, joka on tapahtunut jossain leffan kohtausten välissä.

Tarina on pullollaan viittauksia klassikoihin Hamletista Danteen ja Moliéreen, Belle ja Hirviö kun ovat lukeneet ne kaikki. Belle jopa osaa Hamletin ulkoa, taito, josta on yllättävää hyötyä kun hän tempautuu löytämäänsä kirjaan. Mietin lukiessani sitä, että kuinkahan moni nuori kiinnostuu Bellen iciwanhoista suosikeista.

Bellen seikkailut kirjan sisällä ovat ihan jännittäviä ja niiden lomassa kuvataan arkea Hirviön linnassa. Belle ja Hirviö tiuskahtelevat toisilleen milloin mistäkin, mutta löytävät myös mieluista yhteistä tekemistä. Tarinan lopussa Belle joutuukin ei niin yllättäen valitsemaan täydelliseltä vaikuttavan kirjamaailman ja oman todellisuutensa välillä.

Kirjan luki äkkiä ja tarina oli ihan mukiinmenevä. Siitä en pitänyt kovin paljoa, että Bellen lukuharrastus tuodaan monesti esiin negatiivisessa valossa. Tuntui siltä, että jokaisella oli mielipide siitä, paljonko kirjoja saa lukea.

Kirjan tiedot:
Jennifer Donnelly: Kirjaan kadonnut | Sanoma Media Finland 2017 | 329 sivua | Kirjastosta
Englanninkielinen alkuteos: Beauty and the Beast, Lost in a Book (2017) | Suomennos: Saara Pääkkönen

Haasteet:
* Helmet 2023 : 32. Kirja kertoo asiasta, josta haaveilet [45/50]
Olisihan se saada oma kirjasto ja/tai päästä mukaan kirjan tarinaan.
* Fantastinen kesä 2023 : Kirjassa on kirjoja

Kaari Utrio: Rakas Henrietta

Henrietta irrotti kiharan paperipapiljotista.

Kypsässä 24 vuoden iässä kaunis ja älykäs Henrietta alkaa olla jo vanhapiika. Hän ei itse ole huolissaan asiasta, mutta hänen perheensä kyllä on. Silfverhanen taloudessa on nimittäin muitakin naimaikäisiä neitoja, joiden häiden esteenä Henrietta seisoo.

Ostin tämän matkalukemiseksi kirpparilta, mutta enpä sitten saanutkaan luettua tätä sen enempää matkalla kuin koko lomallakaan. Harmi, tämä olisi nimittäin ollut täydellisen kevyt lomalukeminen! Ei mennyt euro hukkaan.

Kirjassa liikutaan 1840-luvun Helsingissä ja sen hienoissa seurapiireissä. Itsevarma Henrietta saisi tietenkin kenet tahansa, mutta hänelle ei kelpaa kuka vain. Hän haaveilee elämästä suuressa maailmassa, mutta tilaisuuksia on tarjolla kovin vähän.

Tykkäsin kirjasta ja sen hahmoista todella paljon. Etenkin Henriettasta ja hänen nuoremmasta serkustaan Sophiesta, jotka ovat – kauhistus sentään! – alkaneet ajatella itse, kiinnostavasti eri tavoilla vieläpä.

Tarinaa kertovat lähinnä nämä serkukset ja voi että olikin herkullista nähdä, miten eri tavoilla he näkivät itsensä ja toisensa. Henrietta on päähenkilö ja hänen oma kuvansa on hiukkasen erilainen kuin se, jonka Sophiekin näkee. Kirjassa onkin mainioita valaistumisen hetkiä, jolloin Henrietta esimerkiksi huomaa olevansa nyt vanhempien leskimiesten tähtäimessä, ei enää salskeiden nuorten upseerien. Miten siinä niin kävi?

Kirja myös todella hauskoja ja hihitin itsekseni useaan otteeseen. Aivan absurditkin tilanteet uppoavat tarinaan ja muuttuvatkin täysin uskottaviksi. Talousmamsellin sängyn alla on jumissa mies? Henrietta joutuu tarttumaan kirveeseen? Mikäpä jottei. (Huom. Nämä tilanteet eivät liity toisiinsa. Ihan vain ettei Henriettasta tule liian verenhimoista kuvaa.) 

Kirjan tiedot:
Kaari Utrio: Rakas Henrietta | Tammi 2016 (1. p. 1977) | 290 sivua | Omasta hyllystä

Tove Jansson: Muumipeikko ja pyrstötähti

Samana aamuna, jolloin Muumipeikon isä sai joen yli vievän sillan valmiiksi, pikku otus Nipsu keksi erään kummallisen asian.

Nipsu löytää luolan ja kissan ja taivaalla tapahtuu jotain kummallista. Niinpä Muumipeikko ja Nipsu lähtevät matkalle kohti tähtitornia, ja tapaavat reissun päällä uusia vanhoja tuttuja.

Muumien matkassa -haasteen elokuun kirjana on Muumipeikko ja pyrstötähti. Oikein kiva kirja pimenevään iltaan, jolloin on helppo kuvitella taivaalla viipottava tuhon tuoja.

Tarinana tämä oli vauhdikas seikkailu, jonka ote vain kiristyi loppua kohti. Minulle kirjan paras osuus alkoikin siitä, kun Muumipeikko ystävineen lähti ylittämään merenpohjaa puujaloilla. Jansson kuvaa hienosti kiirettä ja sitä pelkoa, joka leijuu ilmassa joka puolella.

He makasivat hiljaa kiinni toisissaan pitkän aikaa. Ulkona jymisi luhistuneiden vuorten ja revenneen maan kaiku. Aika venyi hirvittävän pitkäksi ja jokainen oli ypöyksin itsensä kanssa.

(s. 139)

Tässä kirjassa esitellään ensimmäistä kertaa Nuuskamuikkunen, Niisku, Niiskuneiti ja postimerkki-hemuli. Mietin lukiessani, että minä olisin varmaan tarinan Niisku, se epätoivoinen tosikko haihattelijoiden joukossa. Ja loppupeleissä Muumimamma, joka pakkaa mukaan retiisit ja kylpyammeen, koska ei sitä voi ikinä tietää, mitä maailmanlopussa tarvitsee.

Muumipeikko katseli synkkää maisemaa ja ajatteli, miten peloissaa maapallon täytyi olla kun se näki hehkuvan tulipallon lähestyvän. Hän ajatteli miten kiihkeästi hän rakasti kaikkea, metsää ja merta, sadetta ja tuulta, auringonpaistetta ja ruohoa ja sammalta, ja miten mahdotonta olisi elää ilman niitä.

Mutta sitten hän ajatteli: kyllä äiti tietää miten kaiken voi pelastaa.

(s. 108)

Tässä kirjassa on monia aivan ihania kohtia! Jos laittaisin ne kaikki tähän, kyseessä olisi vähintään kolmasosa kirjasta. Tämä saattaa jopa olla suosikkini tähän asti luetuista muumeista.

Kirjan tiedot:
Tove Jansson: Muumipeikko ja pyrstötähti | WSOY 2010 (1. p. 1955) | 144 sivua | Kirjastosta
Ruotsinkielinen alkuteos: Kometen kommer (1946) | Suomennos: Laila Järvinen ja Päivi Kivelä

Luettu myös:
Oksan hyllyltä, Luettua elämää, Vinttikamarissa ynnä muut

Haasteet:
* Fantastinen kesä 2023 : Kotimainen fantasiakirja

F.T. Lukens: So This Is Ever After

I'd been envisioning what it would be like to behead the Vile One since the old wizard had shown up at my door the day after I turned seventeen and told me my destiny – that I would be the person who ended the dark shadow of evil that ruled our realm.

Paha on päihitetty ja Arekista on tullut puolivahingossa kuningas. Harmi kyllä kruunun myötä hänen päälleen lankeaa myös kirous. Sielunkumppaniin on sitouduttava ennen 18-vuotissynttäreitä tai kuolo korjaa hänetkin.

Tässäpä YA-fantasia, joka on aivan kertakaikkisen täynnä fantasiakliseitä. Mikä onkin muuten kirjan pointti. Oikeastaan tätä voisi sanoa epilogiksi sellaiselle tyypilliselle matkafantasialle, jossa reissataan kaveriporukan kanssa ympäri maita ja mantuja ennen kuin pahis viimein teilataan.

Arekin kliseehahmoista koostuva seurue on suorittanut tehtävänsä ja nyt pitäisikin löytää kuninkaalle puoliso kolmessa kuukaudessa. Eipä ole suuri spoileri sanoa, että se löytyy hyvin läheltä ja Arek viettääkin koko tarinan haikailemalla velhobestiksensä Mattin perään.

Sinänsä pidin kirjan ideasta, mutta en niinkään toteutuksesta. Kirja lähtee siitä, että tämä porukka tuntee jo toisensa, joten lukijalle jää käteen valmis paketti, jota ei syvennetä mihinkään suuntaan. Kaikilla on noin yksi luonteenpiirre ja fantasiapakasta vedetty ominaisuus (velho, ritari, varas jne.) sekä tietenkin loppumaton varasto nasevia ja ah niin hauskoja repliikkejä.

Nopealukuinen kirja, mutta lukukokemuksena aika mitäänsanomaton.

Kirjan tiedot:
F.T. Lukens: So This Is Ever After | Margaret K. McElderry Books 2022 | 341 sivua | Kirjastosta

Haasteet:
* Fantastinen kesä 2023 : Suosikkitrooppisi
Wanha kunnon "friends to lovers".
* YA-lukuhaaste 2023 : Kirjassa on kaveriporukka