Bram Stoker: Dracula

 

Tapa, jolla nämä paperit on pantu järjestykseen käy ilmi niitä lukiessa.

Jonathan Harker saapuu Transsilvaniaan mukanaan paperitöitä. Kreivi Dracula on ostanut Englannista talon ja vaatii, että Jonathan opettaa hänelle englantia ja brittiläisiä tapoja. Pian Jonathan huomaa, että linnassa on jotain pahasti vialla. Vähän tämän jälkeen kotopuolessa Jonathanin morsiamen paras ystävä alkaa käyttäytyä kovin oudosti. Pian sitä ollaankin vampyyrijahdissa.

Kaikkihan me Draculan juonen tiedämme, paitsi että emmepä tiedäkään. Tämän kauhuklassikon lukeminen oli yksi pieni tavoitteeni tälle vuodelle ja vaikka tähän operaatioon menikin suhteettomasti aikaa, olen iloinen, että pääsiin maaliin asti. Luin tätä pari viikkoa. En siksi, että kirja olisi ollut tylsä, vaan koska minulla oli muutakin puuhaa ja jäin välillä miettimään kirjan tapahtumia oikein ajan kanssa. Minun mielikuvani Draculan juonesta on pohjautunut elokuvista, televisiosta ynnä muusta aineistosta saatuun tietoon, joka antoi kirjan juonesta enemmän tai vähemmän harhaanjohtavan kuvan.

Dracula on yhdistelmä kirje- ja päiväkirjaromaania. Suurimman osan merkinnöistä tekevät Jonathan, hänen tuleva vaimonsa Mina, mielisairaalaan johtava lääkäri John Seward ja hänen oppi-isänsä Abraham van Helsing. Lisäksi mukana tappeluksissa ovat Minan ystävä Lucy, amerikkalainen Quincey Morris, rikas perijä Arthur Holmwood sekä mielisairaalan merkillinen potilas Renfield.

John, Quincey ja Arthur olivat Lucyn kilpakosijoita, mutta myös hyviä ystäviä keskenään. Kun Dracula iskee hampaansa Lucyyn, koko kööri päättää päästää hänet pahasta van Helsingin johdolla. Toki van Helsingin on ensin tehtävä hieman pohjatyötä saadakseen miehet uskomaan, että Lucy tosiaan on muuttumassa vampyyriksi. 

Kirjassa tuleekin toistuvasti esiin tiedon ja todisteiden tärkeys. Eri hahmojen pitämät päiväkirjat kertovat tarinan lukijalle, mutta hahmoille ne ovat keino muistaa mitä on tapahtunut ja missä järjestyksessä. Kirjassa myös esiintyy paljon moderneja keksintöjä kuten kirjoituskoneet ja verensiirto. Nykylukijalle tuo verensiirto oli tosin yhtä kauheaa luettavaa kuin Draculan puuhat, koska veriryhmiä ei testattu ollenkaan. Avuliaat veikot olisivat voineet tappaa Lucyn vahingossa väärällä verellä!

Nyt kirjan luettuani minua ärsyttää se, millainen Minasta on tehty useimmissa adaptaatioissa. Miksi ihmeessä hänestä on pitänyt tehdä Draculan vaimovainaan reinkarnaatio ja/tai avuttomasti kirkuva neito hädässä? Kirjassa Mina joutuu Draculan uhriksi, koska Dracula on kostonhimoinen mulkero ja haluaa vittuilla häntä jahtaaville miehille. Kirjan Mina on mahdollisesti van Helsingiä lukuunottamatta porukan älykkäin henkilö, jonka selkäranka on terästä. Heti kun miehet yrittävät salata Minalta asioita ja sulkea hänet suunnitelmien ulkopuolelle "hänen oman turvallisuutensa vuoksi", asiat menevät niin sanotusti päin persettä. Kun Draculan kirous uhkaa tehdä Minasta vampyyrin, Mina tietää aivan täsmälleen, miten hänelle voi käydä ja mitä hänelle pitää tehdä.

"Kun olette vakuuttuneet minun muuttuneen niin paljon, että minun on parempi kuolla kuin elää. Ja kun minun lihani sitten on kuollut, teidän pitää hetkeäkään viivyttelemättä lävistää minut puusauvalla ja leikata pääni irti tai mitä sitten pitääkin tehdä, jotta saan rauhan!"

(s. 493)

Draculan linnan viettelevistä vampyyrinaisista traumoja saanut Jonathan on melkoinen nyhverö vaimonsa rinnalla.

Kaiken kaikkiaan pidin kirjasta todella paljon. Se on klassikko, joka kannattaa lukea. Ei siinä sinänsä suuria yllätyksiä ole, koska tässä vaiheessa Dracula-myytti on niin tuttu. Vähän päinvastoin, välillä teki mieli hypätä kirjaan ja ravistella hahmoja, koska tuohan on selvästi vampyyrin tekosia, ymmärtäkää nyt! Kauhuelementit ja -tunnelma ovat toimivia, ja mikäs sen sopivampi ilta lukea kirja loppuun kuin pyhäinpäivä. 

Kirjan lopussa on suomentaja Jarkko Laineen kirjoittama Pieni johdatus vampyyrien maailmaan sekä joitakin huomautuksia koskien kirjassa esiintyviä sanontoja, paikkoja ja nimiä. Molemmat olivat kiva lisä kirjaan.

Kirjan tiedot:
Bram Stoker: Dracula | Otava 2007 | 607 sivua | Omasta hyllystä
Englanninkielinen alkuteos: Dracula (1897) | Suomennos: Jarkko Laine

Luettu myös mm.:
Jokken kirjanurkka, Kirjahullun päiväkirja, Oksan hyllyltä ynnä muut

Haasteet:
* Helmet-lukuhaaste 2020 - 23. kirja on julkaistu myös selkokielellä [49/50]
* Halloween-lukuhaaste 2020 [kirja 5]
* Kirjahyllyn aarteet [kirja 8]