Näytetään tekstit, joissa on tunniste Trung Le Nguyen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Trung Le Nguyen. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 8. maaliskuuta 2026

Trung Le Nguyen: Angelica and the Bear Prince

Kansikuva.

Luin jokunen vuosi sitten Trung Le Nguyenin The Magic Fish -sarjakuvan ja muistelin pitäneeni siitä. Se tuli puheeksi työkaverin kanssa, joka sanoi pitäneensä myös tästä Angelica and the Bear Princestä, joten pitihän tämäkin sitten lukea.

Ja tykkäsinkin tästä! Miten kiva ja kaunis nuorten sarjakuva, joka käsitteli montaa asiaa. Enimmäkseen surun eri muotoja ja kommunikoinnin vaikeutta sellaistenkin ihmisten välillä, jotka pitävät toisistaan kovasti.

Lukiolaistyttö Angelica (Jelly) on toipumassa vakavasta loppuunpalamisesta. Hän on saanut harjoittelupaikan pienestä paikallisesta teatterista ja opettelee keskittymään yhteen asiaan kerrallaan.

Jelly oli ihanan epätäydellinen ja uskottava hahmo. Hänellä on pakonomainen tarve toimia heti ja koko ajan, piirre, jonka hän on selvästi perinyt äidiltään. Äidiltä tulee myös hieman sulkeutunut luonne, sellainen, joka mielellään ohittaa tunteet ja keskittyy tekemiseen. Tämä aiheuttaa ristiriitoja sekä äidin ja tyttären että Jellyn ja hänen parhaan ystävänsä välillä.

Kuvassa kolmen hengen perhe istuu pöydän ääressä.
Koko perheen mökötyshetki.

Jellyn lisäksi kirjassa kerrotaankin myös sivuhahmojen tarinoita. Muillakin on ongelmia, joista osa risteää Jellyn kanssa ja osalla ei ole mitään tekemistä hänen kanssaan. Tykkäsin tästä ratkaisusta ja etenkin Jellyn bestiksestä Christinestä, joka suivaantuu useampaan otteeseen siihen, ettei Jelly meinaa antaa hänen käsitellä omia ongelmiaan omalla tavallaan.

Tarinassa on myös vähän romantiikkaa. Jelly keskustelee netissä teatterin maskotin ja näytelmän päähenkilön, karhuprinssin kanssa. Sitä, kuka karhupuvun sisällä on, ei salata lukijalta liian pitkään, vaikka Jellyllä kestääkin pitempään saada totuus selville. Romanssi oli varsin herttainen ja sateenkaareva, karhuprinssi kun on ei-binäärinen henkilö.

Muutenkin tämä oli lämminhenkinen ja mukavan pehmoinen. Vakaviakin asioita käsitellään, mutta tarinassa korostuu toisten tukemisen tärkeys. Tässä tarinassa kukaan ei ole yksin.

Jellyn tarinaa keskeyttää välillä karhuprinssi-näytelmän juoni, joka on uudelleenkerronta norjalaisesta East of the Sun and West of the Moon -sadusta. Ei niin tuttu satu minulle, vaikka se kirjaa lukiessani palasikin mieleen.


Kirjan tiedot:
Trung Le Nguyen: Angelica and the Bear Prince. RH Graphic 2025. 209 sivua.

Haasteet:
* Helmet 2026 : 50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä

sunnuntai 17. heinäkuuta 2022

Trung Le Nguyen: The Magic Fish

Kansikuva.

Tiến on toisen polven amerikanvietnamilainen, jonka kotona kielikysymys on aina läsnä. Hän puhuu parempaa englantia kuin vanhempansa ja lukee näille ääneen perinteisiä satuja harjoitusmielessä. Samaan aikaan hän tuskailee salaisuutensa kanssa.

Olipas mielenkiintoinen sarjakuva, jossa on monta tasoa. Tarinassa on sekä nykyhetki että menneisyys ja vielä sisäänrakennettuna satujakin. Ne on onneksi eroteltu toisistaan eri väreillä, joten lukeminen oli helppoa.

Tiếnin on joskus vaikea löytää sanoja keskustellakseen vanhempiensa kanssa. Kieli- ja sukupolvikysymykset ovat hyvin konkreettisia kodissa, jossa vanhemmat puhuvat parempaa vietnamia kuin lapsensa, joka taas on oppinut sujuvan englannin kodin ulkopuolelta. Teini-ikäisenä vanhempien kanssa kommunikointi voi olla muutenkin haastavaa, saati sitten tällaisessa tilanteessa.

Tiếnillä on myös salaisuus: hän pitää pojista, mutta ei kirjaimellisesti löydä sanoja kertoakseen tästä vanhemmilleen näiden äidinkielellä.

Kuvassa Tien kertoo ystävälleen käyneensä kirjastossa.
Kirjasto mainittu!
(s. 28)


Tiếnin tuskaillessa salaisuutensa kanssa hänen äitinsä Hiến palaa satujen myötä kipeään menneisyyteensä. Hiến ja hänen sulhasensa pakenivat Vietnamista rakentamaan elämää Amerikassa. Nyt Hiến ei tiedä, minne hän kuuluu. Hän ei ole tarpeeksi amerikkalainen, mutta onko hän enää tarpeeksi vietnamilainenkaan? Joskus hänen poikansa tuntuu elävän aivan eri maailmassa kuin vanhempansa.

Perinteiset sadut kuten Tuhkimo ja Pieni merenneito luovat siltaa vanhempien ja nuoren välille. Ne myös kertovat symbolisesti asioista, joiden kanssa perhe kipuilee. Minua kiinnosti tässä satupuolessa etenkin se, että esimerkiksi juuri Tuhkimosta kerrotaan myös vietnamilainen versio. Jännä nähdä, miten eri tavoilla pohjimmiltaan sama tarina kerrotaan eri puolilla maailmaa.

Kaiken kaikkiaan tykkäsin sarjakuvasta. Se oli helppo lukea, aihe oli kiinnostava ja pidin myös piirrosjäljestä.


Kirjan tiedot:
Trung Le Nguyen: The Magic Fish | Random House Graphics 2020 | 131 sivua | Kirjastosta

Haasteet:

* Queerlukuhaaste 2022 : BIPOC-kirjailija