Meillä on hallussamme vaimosi Guðrún Aronsdóttir.
Jatketaanpa Islanti-aiheisilla dekkareilla. Tätä Lilja Sigurðardóttirin sarjaa on ilmiselvistä syistä vaikea olla vertaamatta Satu Rämön kirjoihin, joten en nyt sitten edes yritä. Tykkään tästä Áróran tutkimuksia -sarjasta enemmän kuin Hildureista.
Islanti ei ole tässä Verenpunaisessa meressäkään mikään eksoottinen ulkomaankohde, vaan selvästi sekä kirjailijan että kirjan hahmojen kotimaa. Päähenkilö Áróra on kasvanut Skotlannissa, mutta Islanti on hänelle tuttu maa. Ainoa oikein osoitteleva “tässä on nyt eri kulttuuria!!” -kohta liittyi tärkeällä tavalla kirjan murhajuoneen ja oli näin suomalaisesta näkökulmasta hyvinkin hilpeä havainto.
Toisekseen pidän enemmän tämän sarjan hahmoista. Áróra sotkeutuu sieppaustapaukseen lunnasvaatimusten vuoksi ja pian mukana pyörii myös Áróran perään haikaileva poliisi Daniel. Kumpikin on todella pätevä omalla alallaan ja pidän siitä, että heidän välejään ei vatvota loputtomiin.
Ja minusta tämä kirja oli juuri sopivan mittainen. Tyhjäkäyntiä ei ole, vaan jokainen kappale ja näkökulma vie tarinaa eteenpäin. Mitä pitemmälle Guðrúnin sieppauksen tutkiminen etenee, sitä monimutkaisemmaksi juoni kehittyy. Se pysyy kuitenkin napakkana ja kaikki asiat liittyvät lopulta toisiinsa hyvinkin loogisesti.
Jäin kyllä miettimään, miten Áróra ja Hildur tulisivat toimeen keskenään. Joko ihan bestiksiä tai verivihollisia, välimaastoa ei taitaisi löytyä.
Sarjan kolmas osa ilmestynee tänä keväänä ja aion ehdottomasti lukea sen. Tämän loppuun jäi roikkumaan muutama kiinnostava lanka, joista voi punoa uusia käänteitä Áróran elämään.
Kirjan tiedot:
Lilja Sigurðardóttir: Verenpunainen meri | Blue Moon 2023 | 249 sivua | Kirjastosta
Islanninkielinen alkuteos: Blóðrauður sjór (2020) | Suomennos: Marjakaisa Matthíasson
Luettu myös:
Haasteet:
* Helmet 2024 : 32. Kirja on kirjoitettu alun perin kielellä, jolla on korkeintaan 10 miljoonaa puhujaa [4/50]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti