keskiviikko 15. heinäkuuta 2026

Nora Dåsnes: Sydän vasta puolillaan

Kansikuva.

Tämä norjalainen nuorten sarjakuva on voittanut useita palkintoja, mutta itse luin tämän(kin) työkaverin suosituksesta. Hän kehui erityisesti kuvitusta, joka olikin raikas ja hauskan oivaltava.

Tykkäsin myös päiväkirjamuotoisesta tarinasta. 12-vuotias Tuva aloittaa kuudennen luokan ja kaikki tuntuu äkkiä niin vaikealta. Ystävistä Bao tykkää edelleen leikkiä metsässä majaleikkejä, mutta Linnéa on löytänyt poikakaverin ja kiinnostunut meikkaamisesta. Tuva ei halua menettää kummankaan ystävyyttä ja yrittää tasapainoilla heidän välillään. Metsäleikit kiinnostavat edelleen, mutta entä kun Tuva ihastuu Mariamiin? Onko silloin pakko aikuistua?

Kuvapaneeleissa kaksi tyttöä.
Turva & Mariam.

Tarina onnistui vangitsemaan juuri tuon vaikean iän, jossa ei ole enää pieni lapsi, mutta ei vielä teinikään. Tuvan luokan tytöt jakautuvat kahteen leiriin sen mukaan, kumpi heitä kiinnostaa enemmän, leikit vai meikit. Välitilaa ei tunnu olevan.

Tuvan ihastusta Mariamiin käsiteltiin kivasti. Hänellä ei ole käynyt mielessä, että hän itse voisi ihastua tyttöön, joten menee hetki ennen kuin hän osaa sanoittaa tunteensa. Tuva etsii tietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä netistä, mutta toteaa pian suurimman osan nettisivuista käsittelevän turhan paljon seksiä eli asiaa, joka ei todellakaan ole hänelle ajankohtainen. Kavereille kertominen jännittää ja siitä tuleekin vähän draamaa tarinan loppuun.

Isänsä reaktiota Tuva ei pelkää ollenkaan, onhan isä heilutellut sateenkaarilippuja mielenosoituksissa. Tuvan ja isän suhde oli muutenkin hyvin kuvattu. He eivät ole aina ihan samalla aaltopituudella, mutta yksinhuoltajaisä tekee parhaansa ymmärtääkseen tytärtään vaikka sitten vanhemmuuspodcastien avulla.

Kaiken kaikkiaan sarjakuva oli samaistuttava ja hauska, ja etenkin kuvitus toi huumorin esiin. Kukapa ei olisi joskus tuntenut itseään yksinäiseksi hylkybanaaniksi...

Kuvassa alelaarin banaani.


Kirjan tiedot:
Nora Dåsnes: Sydän vasta puolillaan. WSOY 2025. 256 sivua.
Norjankielinen alkuteos: Ti kniver i hjertet (2020). Suomennos Kati Valli.

Haasteet:
* Helmet 2026 : 40. Kirja sijoittuu syksyyn
* Sarjakuvabingo: Lanu-sarjis

perjantai 10. heinäkuuta 2026

Karin Collins: Tuo aika mieleen palaa (Hanko-trilogia #03)

Kansikuva.

Pieni Hangon kaupunki Suomen eteläisimmällä niemellä joutuu kokemaan kovia, kun talvisota syttyy syksyllä 1939.

Viivyttelin tämän kirjan lukemista, koska olin aivan varma siitä, että se on hyvä. Sarjassamme outoja syitä olla lukematta kirjaa, mutta en halunnut kirjan ja sitä myötä koko Hanko-trilogian päättyvän. Nyt se on luettu ja haluaisin lukea lisää näistä hahmoista ja tunnelmasta, jotka Collins on tähän luonut.

Kirjan alussa on lyhyt kertaus edellisten osien tapahtumista. Sen jälkeen aloitetaan vuoden 1941 lopusta ja Hangon jälleenrakentamisen alusta. Venäläiset ovat poissa, mutta jälkeen on jäänyt tuhoa ja raunioita. Tutut hahmot Hjalmar, Disa ja Aino palaavat yksitellen kotiinsa katsomaan, voiko tuhkasta nousta mitään kaunista.

Koko trilogia on mennyt tunteisiin nimenomaan hahmojen vuoksi. Jokainen heistä kaipaa Hankoa ja kotia, ja tulevaisuutta, jossa on muutakin kuin sotaa. Hankoon palatessaan he joutuvat huomaamaan kukin tahollaan, että mikään ei voi koskaan olla kuten ennen.

Pidin kirjan tunnelmasta ja suorastaan päättäväisestä ilosta, joka päähenkilöistä hehkui. Arki on kovaa työtä ja puutetta, mutta samalla Hanko nousee raunioista ja kodit rakennetaan uudelleen. Myös ihmiset rakentuvat uudelleen ja yrittävät löytää uusia palasia korvaamaan kaiken menetetyn.

Pidin etenkin Ainon osuudesta ja siitä, miten epätyypillisesti hänen romanssinsa päättyi. Sodan jälkeen maailma on eri tavalla auki naisille, etenkin nuorille ja perheettömille, ja se näkyy tarinassa monen naisen kautta. Heillä on vaihtoehtoja ja tarinassa heillä on se onni, että heitä autetaan eteen päin, ei työnnetä alas päin.

Kokonaisuutena tarinan ja trilogian loppu oli valoisa ja toiveikas, mutta Collins kirjoitti siihen loppumetreillä yllättäen hyvin synkän pilvenkin. Se pilvi kuitenkin sopi tarinaan, aikakauteen ja elämään noin yleensäkin todella hyvin.


Tämä on hetki, jota ei saa olla olemassa.

Mutta hetki vain jatkuu jatkumistaan. Tulee ilta ja tulee yö ja kaiken aikaa he hengittävät, eikä hetki koskaan pääty.
(s. 414)


Mikään ei koskaan ole täydellistä ja valmista, ja tämän kirjan lopussa jäi tunne siitä, että näiden ihmisten tarina jatkuu vielä. 


Kirjan tiedot:
Karin Collins: Tuo aika mieleen palaa. S&S 2025. 426 sivua.
Ruotsinkielinen alkuteos: Där jag har min hjärtans kär (2025). Suomennos Sirkka-Liisa Sjöblom.

Haasteet:
* Helmet 2026 : 33. Kirjan päähenkilö on yli 60-vuotias

perjantai 3. heinäkuuta 2026

Sagan Sagan: Old-fashoned Cupcake & Old-fashioned Cupcake with Cappuccino.

Kansikuva.

Heinäkuun lukemiset alkoivat sateenkaarevalla mangalla. Vau, kerrankin lukemani BL-mangan molemmat päähenkilöt olivat aikuisia. Teiniromansseja on tullut luettua enemmän.

Nozue on siis 39-vuotias toimistotyöläinen, jolla on keski-iän kriisi. Hänen elämänsä on jumissa kuin hamsteri juoksupyörässä eikä arjessa tapahdu mitään yllättävää. Kunnes hän eräänä päivänä menee haikailemaan teinityttöjen spontaaniudelle alaisensa, 10 vuotta nuoremman Togawan kuullen. Togawa raahaa Nozuen ulos sekä talosta että kuorestaan.

Ensimmäisessä osassa päädytään yhteen ja toisessa lähestytään pariskunnan puolivuotispäivää. Ikäkriisin sijaan Nozue löytää itsensä parisuhdekriisistä, jonka hän on itse aiheuttanut. On hänellä tosin syytäkin olla huolestunut, ei sillä.

Näistä tuo ensimmäinen osa oli tunnelmaltaan paljon kevyempi ja keskittyi leppoisampiin aiheisiin. Nozuen kriiseily oli hieman huvittavaa sikäli, että ei nelikymppinen sentään niin ikäloppu ole kuin hän kuvitteli. Se on yksi Togawan pointeista sen lisäksi, että kyllä niistä teinityttöjen jutuista saavat pitää muutkin. Vohveli kaikilla täytteillä on iästä riippumatta kivaa syötävää!

Kuvapaneeleissa Togawa pyytää Nozuen syömään pannukakkuja.
Ja siitä se sitten lähtee.

Toisessa osassa taas Nozue näytti noin 90 % ajasta huolestuneelta ja tuntui unohtaneen edellisen osan opit. En pitänyt tästä yhtä paljon, koska tunnelma ja ehkä vähän piirrostyylikin tuntui latistuneen. 

Joka tapauksessa ymmärrän, mitä tällä ajettiin takaa, ja pariskunnan aikuisiälle sopivat huolet olivat hyvinkin todellisia. Miten työpaikalla suhtauduttaisiin siihen, että pomo tapailee alaistaan? Saati sitten siihen, että molemmat ovat miehiä? Nozuen kipuilua käsiteltiin vakavasti ja väärinymmärryksetkin tuntuivat jokseenkin realistisilta.

Eli ei yhtään hassumpi kirjapari! Molempien osien kansissa on merkintä explicit content ja onhan näissä vähän seksiä. Enimmäkseen ekstrakappaleissa eikä kenenkään sensuroitu valosapeli vilahda kertaakaan.


Kirjan tiedot:
Sagan Sagan: Old-fashoned Cupcake & Old-fashioned Cupcake with Cappuccino. SuBLime Manga 2023. 250 & 218 sivua.
Japaninkieliset alkuteokset: Old fashion cupcake (2020) & Old fashion cupcake with cappuccino (2021). Englanninkieliset käännökset Adrienne Beck.

Haasteet:
* Sarjakuvabingo: Sateenkaareva & Manga

keskiviikko 1. heinäkuuta 2026

Kesäkooste

Kesäkuun alkupuoli meni melkein lukematta. Kävin hummailemassa/oppimassa Oulussa Kirjastopäivillä ja vaikka minulla oli kirja mukana, luin siitä vain muutaman sivun illalla hotellissa. Sen jälkeen lukeminen maistui taas paremmin.

Lukumatka menneisyyteen -haaste päättyi täydellä bingoruudukolla. Vähän meni viime hetkeen, mutta eipä se mitään. Haastekoonti on täällä.

Puolen vuoden jälkeen lukuhaasteista kesken ovat Helmet, Kolme kummaa kirjaa ja nyt kesäkuussa alkanut Sarjakuvabingo. Viimeisin motivoi tarttumaan viimeinkin niihin lukujonossa lojuneisiin sarjiksiin...

Kesäkuuhun osui monta kivaa kirjaa, joista suosikiksi valitsisin tällä hetkellä The Library Mule of Córdoban. Se oli jännä kirjallisuuteen liittyvä historiallinen seikkailu, joka vei 900-luvun lopun al-Andalusiin. Etenkin minulle vieraampi ajanjakso ja miljöö viehättivät!

Tällä hetkellä luen (taas) sateenkaarimangaa. Sagan Saganin Old-fashioned Cupcake ja sen jatko-osa pitäisi nimittäin palauttaa jo kirjastoon!


Luettu

Martha Wells: Platform Decay
Uusin Murhabotti oli kiva, joskin olisi ehkä kannattanut lukea edellinen osa uudelleen ensin.

Enni Mustonen: Pappilan piika
Kiinnostavaa ajankuvaa vuoden 1877 Lapualta, mutta murre teki lukemisesta turhankin haastavaa.

Jane Austen: Uskollinen ystävänne: kootut kertomukset
Kirjenovelleihin sisältyi ihanan hauska Lady Susan.

Sopivasti kauhua hylätyssä huvipuistossa.

Kiinnostava biofiktio Maria Lönnrotista.

Keskiaikaan sijoittuva sarjakuva kirjarovioista ja sivistyksen tärkeydestä.

Vetävä kostotarina ja arjen kuvaus esihistoriallisesta Alaskasta.

Matkakertomuksen muotoinen romaani Japanin ja Taiwanin siirtomaa-ajasta.

Kauniin seikkailumangasarjan eka osa oli kiva lukea.

Sateenkaarimangassa oli rakastumisen lisäksi fantasiajuonikin.

Kansikuvakollaasi.