Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan kilpailija (Puuvillatehdas #03)

Yönsininen Dodge Roadster jarrutti Barkerin puuvillatehtaan konttorin eteen sellaisella vauhdilla, että pihatien sora ropisi ruusupenkkiin.

1920-luvulla turkulainen Barkerin puuvillatehdas on pahoissa rahavaikeuksissa. Nuori reklaamipäällikkö Paula Barker haluaa pelastaa suvulleen tärkeän tehtaan. Littoisten verkatehtaan itsevarma johtaja Rikhard Falke puolestaan haluaa ostaa sen.

Antakaapas kun lainaan itseäni sarjan edellistä osaa koskevasta postauksestani: "Elän toivossa, että sarjan seuraavassa osassa romanssin osapuolet viettävät oikeasti aikaa yhdessä ja mies ei ole itsekeskeinen, naista mollaava ääliö."

Hah! Ainahan sitä saa toivoa. Rikhard Falke on aivan yhtä mulkero kuin edeltäjänsä ja romanssi aivan yhtä pikainen.

Kaipa se sentään toi vaihtelua, että Paula oli aivan yhtä ärsyttävä ja mukanokkela. Oli aivan käsittämätöntä, että hänellä oli mitään sananvaltaa tehdasta koskevissa asioissa. Ei nuoruutensa ja sukupuolensa vuoksi, vaan koska hän teki koko ajan todella typeriä tehdasta koskevia päätöksiä. Hän ei tuntunut minusta päättäväiseltä ja älykkäältä naiselta, vaan tietämättömältä ja hätiköivältä.

Silti minua ärsytti, että häntä lytättiin koko ajan joka suunnalta ja hän joutui luopumaan itselleen tärkeistä asioista.

Mutta eniten minua harmitti se, että ajankuva jäi tässä kirjassa kovin pinnallisen tuntuiseksi. Edellisissä osissa olen tykännyt siitä, että yhteiskunnalliset asiat vaikuttivat juonen kulkuun ja olivat tärkeä osa hahmojen elämää. Puuvillatehtaan varjossa -kirjassa Jenny oli aktiivisesti osa Turun kulttuurielämää ja naisten oikeuksien edistämistä. Puuvillatehtaan perijässä Martan elämään puolestaan kuului vahvasti Suomen venäläistäminen ja sitä vastaan kapinointi.

On tässäkin aineksia siihen, mutta tarinassa keskitytään kuitenkin populaarikulttuuriin, ei niinkään poliittiseen liikehdintään. Vähäsen paheksutaan kieltolain aiheuttamaa salajuopottelua, muistellaan mennyttä kansalaissotaa ja joku sairastuu tuberkuloosiin. Siinä missä romanssit olivat edellisissä osissa yksi osa tarinaa, se vei nyt eniten tilaa, ja koska se ei toiminut minulle ollenkaan, ei kirjakaan tehnyt vaikutusta.

Lukeminen oli toki sujuvaa, siksi luinkin kirjan loppuun kaikesta huolimatta. Olisi tosin pitänyt pysähtyä sivulle 295, koska lopun Marttaa koskeva osuus oli jo aivan uskomaton.

Harmittaa, että Turun historiasta niin hyvin kertonut sarja päättyi omalla kohdallani pettymykseen. No, olin sentään onnellinen siitä, miten Jennylle tässä kävi.

Kirjan tiedot:
Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan kilpailija | Gummerus 2023 | 352 sivua | Kirjastosta

Luettu myös:
Ainakin Tuijata ja Kirjojen kuisketta

Haasteet:
* Helmet 2023 : 47.-48. Kaksi kirjaa, joiden tarinat sijoittuvat samaan kaupunkiin tai ympäristöön [18/50]
Kirja 1, paikkana Turku. Toiseen kirjaan minulla on useampikin vaihtoehto!
* Lukumatka menneisyyteen 2023: 23. Sata vuotta sitten, eli kirja sijoittuu 1920-luvulle