Jenny seisoi purevan kylmässä tuulessa ja hytisi.
Nuori leskirouva Jenny Malmström ei ole antanut surun lannistaa itseään. Hän osallistuu aktiivisesti sekä Turun kulttuurielämään että säätyläisnaisten Rouvainyhdistyksen toimintaan yhteiskunnan parantamiseksi. Rouvien jatkuvana huolenaiheena ovat etenkin köyhien työläisten olot. Tällä kertaa he haluavat saada Turun teollisuuspohatat rakentamaan tehtaidensa työntekijöille säällisiä asuintaloja. Jennyn sydäntä lähellä on myös naisasialiike ja hän uskoo vakaasti siihen, että tyttöjä kouluttamalla parannetaan koko Suomea.
Nuori leskirouva Jenny Malmström ei ole antanut surun lannistaa itseään. Hän osallistuu aktiivisesti sekä Turun kulttuurielämään että säätyläisnaisten Rouvainyhdistyksen toimintaan yhteiskunnan parantamiseksi. Rouvien jatkuvana huolenaiheena ovat etenkin köyhien työläisten olot. Tällä kertaa he haluavat saada Turun teollisuuspohatat rakentamaan tehtaidensa työntekijöille säällisiä asuintaloja. Jennyn sydäntä lähellä on myös naisasialiike ja hän uskoo vakaasti siihen, että tyttöjä kouluttamalla parannetaan koko Suomea.
Ai niin, on siellä kuvioissa myös puuvillatehtaan perijä Fredrik Barkerkin.
Mitä vähemmän ajattelen Barkeria, sitä parempi. Pidin kirjasta todella paljon tätä romanssia lukuun ottamatta. Luin teinivuosinani 90-luvulla pinon jos toisenkin Harlekiini-pokkareita ja Barkerin hahmo oli kuin suoraan niistä poimittu. Vieläpä sieltä kehnommasta päästä, joka olisi jo saanut painua unholaan näiden vuosikymmenien saatossa. Barker edustaa sitä ylimielistä miestyyppiä, joka tekee tarinassa koko ajan kaiken paremmin kuin sen päähenkilö eli Jenny, joka yrittää parhaansa huomattavasti heikommasta asemasta.
Heti ensikohtaamisella Barker lyttää naiset maan rakoon ja myöhemmin kuittaa sen tyyliin "hei älä ole noin tosikko tyttö, se oli ihan läppä vain". Barker kunnostautuu käymällä kysymättä käsiksi Jennyyn juhlissa, joissa pilalle olisi mennyt Jennyn maine, ei hänen. Barker on hetkessä valmis pettämään vaimoaan kun houkuttelevampi nainen tulee näköpiiriin. Hän myös manipuloi Jennyn elämää kulissien takana tavalla, joka sai minut näkemään punaista, Barkerin läsnäollessa Jenny on aina väärässä ja altavastaaja, ja punastelee koko ajan kuin nolostunut lapsi. Barker ja Jenny eivät koskaan keskustele oikeasti mistään enkä löytänyt itsestäni mitään osaa, joka olisi millään tasolla toivonut heille yhteistä tulevaisuutta.
Jenny hei, saisit paljon paremmankin!
Mutta onneksi tuo on vain pieni osa kirjaa. Pääosassa on oikeasti Jenny ja Jennyn elämä sekä Turun ja koko Suomen kulttuurielämä 1800-luvun lopulla, jolloin naisasialiike ja työväenliike nousivat. Jenny elää jännittäviä aikoja ja on hyvin otollisessa asemassa tarkkailemassa sitä. Hän on leskirouva ja siten itsellinen nainen, jonka elämästä ei päätä kukaan muu kuin hän itse. Jenny asuu isänsä, Kaarinan seurakunnan rovastin luona pappilassa, jossa pienellä perheellä on pari palvelijaa. Jenny osallistuu kotitöihin taloudenhoitaja Ainan apuna siitäkin huolimatta, että fiinimpi Loviisa-täti paheksuu tätä kovasti.
Jennyn kautta kuvataan hienosti ajan arkea ja niitä kiinnostuksenkohteita, joita aktiivisella ja maailmasta kiinnostuneella naisella saattoi olla. Hän rakastaa lukemista ja löytää tarinan aikana muun muassa kohua aiheuttavan uutuuskirjailijan Minna Canthin. Jenny on heti tukemassa Turun kansankirjaston uudelleen perustamista ja minusta oli erityisen kiva lukea siitä, miten tärkeä asia oli koko Rouvainyhdistykselle. Lukeminen kuuluu kaikille!
Ilahduin oikein erityisesti siitä, että Jennyn mukana päästiin tutustumaan Koroisten piispanlinnan raunioihin ja niitä koskevien kaivausten alkumetreille. Kaivauksia johtaa kirjassa Juhani Aaltonen, joka muuten olisi ollut kaikin mahdollisin tavoin parempi valinta Jennylle kuin Barker. Jenny ja Juhani viettävät paljon aikaa yhdessä työtä tekemässä ja puhumassa molempia kiinnostavista asioista. Kiinnostavana yksityiskohtana Juhani on kasvissyöjä! En jotenkin ole sisäistänyt, että kyllä tällaisia eettisiä valintoja tehtiin jo reippaat sata vuotta sittenkin.
Noin kaiken kaikkiaan pidin paljon Jennystä (kun hän ei ollut Barkerin lähettyvillä), kirjan tarinasta ja sen hahmoista (Barkeria lukuun ottamatta). Tarina oli vetävästi kirjoitettu ja aikakausi tuotiin hienosti esille tapoineen, paikkoineen, henkilöineen, huonoine puolineen ja muutoksen tuulineen. Odotan sarjaan jatkoa, mutta mitä vähemmän Barkeria siinä on, sitä parempi.
Kirjan tiedot:
Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan varjossa | Gummerus 2021 | 335 sivua
Luettu myös mm.:
Kirjakko ruispellossa, Kirjojen kuisketta, Kirsin kirjanurkka ynnä muut
Haasteet:
* HelMet-lukuhaaste 2021 - 29. kirjan henkilön elämä muuttuu [12/50]
* Pohjoinen lukuhaaste 2021 - 9. esikoisteos [6/25]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti