Tove Jansson: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia

Tyynenä ja pilvettömänä iltana huhtikuun loppupuolella Nuuskamuikkunen tuli niin kauas pohjoiseen, että varjonpuoleisilla rinteillä oli vielä lumiläikkiä.

Lokakuussa Muumien matkassa -haasteen kirjana on tämä Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia. Muista muumikirjoista poiketen tämä ei olekaan yksi tarina, vaan kansien välissä on yhdeksän lyhyttä kertomusta. Jos tykkäät novelleista niin kokeile ihmeessä tätä!

Itse tykkäsin joistain tarinoista selvästi enemmän kuin toisista. Tässä oli paljon tuttuja juttuja animaatiosarjasta, mutta yksityiskohtia oli kyllä muutettu kirjan ja sarjan välillä. 

Kamala tarina -kertomus oli minulle aivan uusi tuttavuus ja siinä olikin Myyn lisäksi mymmelimummo! En koskaan ajatellut, että ison äitimymmelin äiti olisi vielä ollut maisemissa. Tai ehkäpä se olikin Juksun äiti?

Minulle tarinoiden Top 3 oli:

Vilijonkka joka uskoi onnettomuuksiin : Miten sympaattinen Vilijonkka! Taloa ja luontoa riepottelevan myrskyn kuvaus oli hienoa ja pidin aivan erityisesti tästä:

Vilijonkka henkäisi syvään. - Nyt minä en enää koskaan pelkää, hän sanoi itsekseen. - Nyt minä olen vapaa. Nyt minusta on hauskaa mikä vain.

(s. 66)

Maailman viimeinen lohikäärme : Tykkäsin aina tästä tarinasta animaatiosarjassa. Lohikäärmeet on kivoja noin ylipäätään ja Nuuskamuikkunen näyttää taas, että Muumipeikko on hänelle tärkeä. Jäin kyllä miettimään, että mistä ihmeestä Nuuskamuikkunen saa uuden hatun?

Kuusi : Muumien joulupaniikki oli ihan mahtavaa ja hykerryttävää luettavaa. Kukaan ei kerro, mikä joulu on, ja kaikki saavat sen kuulostamaan joltain ilmestyskirjan pedolta.

Kokonaisuutena kirja ei ole suosikkimuumejani, mutta nuo kolme tarinaa olivat tosi kivoja.

Kirjan tiedot:
Tove Jansson: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia | WSOY 2018 (1. p. 1962) | 187 sivua | Kirjastosta
Ruotsinkielinen alkuteos: Det osynliga barnet (1962) | Suomennos: Laila Järvinen

Luettu myös:

Villasukka kirjahyllyssä, Kirjakaapin kummitus, Järjellä ja tunteella ynnä muut