Aaro on megafirma Googlelle työskentelevä toimittaja vuoden 2045 Suomessa. Hänen työnsä ja koko elämänsä on tylsää puurtamista, kunnes hän saa erikoisen tehtävän. Rauhanomaiselta vaikuttavan Tammilaakson ekoyhteisön takana saattaa piillä murhanhimoisia suunnitelmia. Aaro soluttautuu yhteisöön, mutta huomaa pian kyseenalaistavansa paitsi oman elämänsä, myös koko yhteiskunnan arvot.
Olen lukenut aiemmin Piia Leinon Yliajan ja Taivaan, ja tämä kirja jatkaa samaa dystopiatietä. Tällä kertaa globaaleina uhkakuvina ovat sekä ekokatastrofin vääjäämätön eteneminen että tekoälylaitteet.
Taisin itse asiassa pitää tästä eniten kaikista kolmesta kirjasta! Pidin Aarosta, joka on hukassa omassa elämässään. Tammilaakson vakoilu avaa hänelle oven aivan uuteen maailmaan, melkein konkreettisesti. Yhteisössä tehdään asioita itse ja pyritään elämään ekologisesti. Aaro tuntee viimen tekevänsä jotain merkityksellistä.
Tammilaakso oli kuvattu hyvin sekä tietyllä tavalla idyllisenä että paikkana, jossa on omat ongelmansa. Missä on ihmisiä, siellä on konflikteja. Kaikkien persoonat eivät sovi aina yhteen ja vaikka heidän arvonsa ovatkin periaatteessa yhtenevät, yhdet ovat radikaalimpien toimien kannalla kuin toiset.
Kirjan maailma, jossa tekoälylaitteet ovat luoneet näennäisen utopian, oli pelottava ja kiinnostava. Totta kai utopia on totta vain niille, joilla on siihen varaa. Halpaa työvoimaa saa Intiasta eikä kukaan välitä, millaiset ympäristövahingot siellä aiheutuvat. Aaro on kirjan pääasiallinen kertoja, mutta maailmaa kuvataan myös tekoälylaitteiden uhreiksi joutuvien kautta. Millaista on, kun kaiken saa nappia painamalla? Entä jos laitteiden ja sovellusten takana onkin kaikessa hiljaisuudessa kehittynyt uudenlainen elämänmuoto?
Kirja sai pohtimaan muun muassa sitä, millä tavalla tyhmemmätkin älylaitteet hallitsevat ihmisten elämää tälläkin hetkellä.
Selitin, että taivaalla on lakipisteensä, mutta niin myös kaikella taivaan alla. Jos heittää omenan ja pysäyttää sen lakipisteeseensä, se on yhtä aikaa menossa ylös ja tulossa alas. Jos katsoo menneeseen, se on matkalla ylös, jos tulevaan, se on jo putoamassa. Nyt on koittanut ihmiskunnan lakipiste, tämä piinaava, pysähtynyt hetki ennen pudotusta.
(s. 84)
Kirjan tiedot:
Piia Leino: Lakipiste | S & S, 2021 | 239 sivua | Kirjastosta
Luettu myös:
Reader, why did I marry him?, Iltaluvut, Kulttuuri kukoistaa ynnä muut
Haasteet:
* Helmet 2022 : 42. kirjassa asutaan kommuunissa tai kimppakämpässä [1/50]
Leinon kaikki teoksen ovat kuulostaneet kiehtovilta niiden ajatuksia herättävine aihepiireineen. Pitääkin laittaa tämä uusin lukupinoon, sillä arvostelusi pohjalta veikkaan että tämä voisi ravistella ajatuksia uusille urille.
VastaaPoistaKyllä, ja näissä on lähdetty rakentamaan dystopiaa kolmelle ihan erilaiselle pohjalle. Jokainen on saanut ajattelemaan mikä tässä nykymaailmassa on sellaista, joka voisi johtaa kirjan tulevaisuuteen.
Poista