keskiviikko 3. heinäkuuta 2024

Simon James Green: Heartbreak Boys

Kansikuva.

“Siis onks tää joku vitsi?”

Heinäkuun alkuun sopiikin kesäinen sateenkaari-YA. Simon James Greenin Heartbreak Boys on nimestään huolimatta suomennettu teos ja ilmestyi tuossa aiemmin keväämmällä. Se jäi mieleeni keltaisen kantensa vuoksi, koska keltaisia kirjoja ilmestyy aika vähän.

Tarina on sekoitus road trip -hupailua, ystävyyttä, erosta selviämistä ja kaapista tulon pohdintaan. Jackin ja Naten poikaystävät ovatkin pettäneet heitä keskenään ja asia tulee ilmi kouluvuoden päättäjäisbileissä. Naten perhe on lähdössä automatkalle Englannin halki ja kun Jack värvätään mukaan, päättää hän somettaa reissusta kuin viimeistä päivää tehdäkseen exät kateellisiksi.

Reissu ei kuitenkaan ole mikään luksusmatka ja onnellisten hetkien lavastaminen alkaa käydä työstä. Tarinassa olikin mukana yllättävän paljon some-kritiikkiä ja siinä korostettiin sitä, että kenenkään some-profiili ei kerro koko tarinaa. En tiedä miten saarnaavana nuorempi lukija tämän kokisi, mutta ihan hyvin se oli mielestäni upotettu tarinaan.

Kirjalla on kaksi kertojaa, Jack ja Nate, ja minun oli jostain syystä välillä vaikea erottaa heitä toisistaan. Harmillista ja ehkäpä pieni kerronnan heikkous, koska pojat ovat tosi erilaisia luonteiltaan. Nate on hiljainen introvertti ja Jack haluaa mennä eikä meinata. Onneksi joka luvun alussa kerrotaan kumpi on äänessä.

Yhtenä tarinan isoista kysymyksistä on se, miten lapsuusajan kaverit ajautuivat erilleen. Jack halusi elää rohkeasti omana itsenään vaikka joutuikin koulukiusatuksi. Ujommalle Natelle kaapista tulo on vaikeampaa, etenkin kun hän näki vierestä miten Jackia kohdeltiin. Kirjassa todetaankin loppujen lopuksi, että jokainen saa itse päättää kenelle ja milloin kertoo noin henkilökohtaisesta asiasta.

Kokonaisuutena ihan hauska kesäkirja, jota on varmaan helppo vinkata yläkoululaisille.


Kirjan tiedot:
Simon James Green: Heartbreak Boys | Otava 2024 | 393 sivua | Kirjastosta
Englanninkielinen alkuteos: Heartbreak Boys (2020) | Suomennos: Lotta Sonninen

Luettu myös:

Haasteet:
* Queer-lukuhaaste 2024 : Käännös
* Kesäkirjabingo : YA
* YA-lukuhaaste : Keltainen

maanantai 1. heinäkuuta 2024

Kesäkooste

Kesäkuussa päättyi kaksi lukuhaastetta. Hus hyllynlämmittäjiin luin seitsemän hyllynlämmittäjää, haastekoonti on täällä. Lukumatka menneisyyteen -haasteessa sain luettua täyteen koko bingoruudukon ja sen haastekoonti on täällä.

Muuten jäin kesäkuussa vähän jälkeen lukusuunnitelmistani, koska sain jostain kesäflunssan, joka veti sairauslomalle ja ihan sippiin viikoksi. Sen viikon aikana jäin kaiken lisäksi Vera Stanhope -koukkuun ja olen nyt katsonut sitä YleAreenasta joka viikonloppu... 

Kuukauden paras kirja oli Karin Bojsin Euroopan esiäidit, joka oli kiinnostava ja helposti lähestyttävä kirja Euroopan asuttamisesta ja kulttuurien kehittymisestä.

Seuraavaksi täytyy sitten tarttua niihin sateenkaarikirjoihin, jotka odottavat lukemistaan Queer-lukuhaasteeseen! Tällä hetkellä onkin kesken Simon James Greenin YA-kirja Heartbreak Boys, joka vaikuttaa ihan hupaisalta. Minua kyllä vähän ärsyttää se, että kirjan nimeä ei ole suomennettu mitenkään! 


Luettu

Omasta hyllystä lahjoituksena kirjaston kokoelmaan, koska minusta tämä oli loppujen lopuksi aika tylsä.

Tosi kiinnostava kirja Euroopan asuttamisesta ja naisten roolista esihistoriassa.

Mokumokuren: The Summer Hikaru Died, Vol. 3
Kauhumanga jatkuu. Tässä osassa yhä useampi ihminen alkaa aistia "Hikarun" läsnäolon, joka houkuttelee paikalle muitakin henkimaailman olentoja. Yoshiki kriiseilee, koska "Hikaru" ei tunnu tekevän eroa elämän ja kuoleman välille. Sama sielu, eri muoto, on hänen selityksensä. Sarjan tekijä on todella hyvä luomaan kaikkialla leijuvan uhan tuntua. Päällisin puolin kylässä on kuuma ja rauhallinen kesä, mutta pinnan alla ja varjoissa piilee vaikka mitä.

Yhden yön nuorten/nuorten aikuisten kirja, jossa oli niin paljon tapahtumia, että kirja olisi voinut olla pidempikin.

Sateenkaarevassa YA-kirjassa juhlittiin queer-iloa, joka jäi kyllä vähän vakavampien teemojen alle.

Laura Suomela: Kiss my juhannus
Plussaa YA-juhannussekoilulle mutkattomasta menkkapuheesta, miinusta kissajuonesta.

Pirjo Tuominen: Puutalokaupungin naiset
Lappeenranta-keskeinen historiallinen kirja oli liian luettelomainen omaan makuuni.

Aylan esihistorialliset seikkailut olivat kiinnostavia, Jondalarin omaan täydelliseen napaansa (tai oikeastaan vähän alemmas) tuijottelu ei.

Sylvia Douyé & Paola Antista: Sorceline, osa 3. Tyttö joka etsi itseään
Jotenkin en vain saa kiinni tästä nuorten sarjakuvasarjasta. Kuvitus on hienoa, mutta tarina tuntuu hyppivän paikasta ja henkilöstä toiseen. Ehkä tämä on niitä sarjoja, jotka olisi parempi lukea alustaan loppuun yhdellä kertaa? Sinänsä tarinan maaginen maailma on kyllä kiinnostava, juonessa vain on vaikea pysyä mukana.

Näppärä pieni tietopaketti dinosauruksista ja paleontologin työstä.