Jussi Siirilä: Sekaisin Kreikasta

Jussi Siirilä: Sekaisin Kreikasta
112 s.
Gummerus 2008
Kirjastosta

Matkatavaroitamme ei näy, kuljettimen hihna ei liiku.

No ei siinä kauaa mennyt ennen kuin luin Barrikadikesää edeltäneen sarjan osan. Kaipasin jotain kevyttä ja hauskaa lukemista, ja ajattelin tämän sopivan siihen lukufiilikseen. Sopihan se. Tämä on oivallista kesälukemista, suosittelisin siinä 9-10-vuotiaille sekä tällaisille sydämeltään ikinuorille lukijoille.

Kirjassa selvitetään heti aluksi, se mikä minua hieman vaivasi Barrikadikesässä. Mayan nimi on tosiaankin Maya, kiitos taiteilija-äidin kiinnostuksen vanhoja kulttuureja kohtaan.

Itse tarina alkaa suoraan tapahtumien keskeltä. Vaikka 12-vuotias Maya aavistikin Kreikan lomasta tulevan erittäin nolon, perheriitaa hän ei sentään odottanut. Isä ja äiti lyövät vetoa keskenään, ja vaihtavat osia. Isä heittäytyy boheemiksi taiteilijaksi, äiti alkaa tuijottaa tiukkana aikatauluja. Eräänä kauniina aamuna isä on kadonnut jättäen jälkeensä huolestuttavan viestin.

Paperiin on raapustettu tekstiä lennokkaalla tyylillä, jonka tunnistaa vain vaivoin isän käsialaksi. Tuttu säntillinen ote on kateissa, ja tilalla on taiteellisen suttuista tajunnanvirtaa. Isä kertoo lähteneensä muutamaksi päiväksi maaseudulle, koska kaupunki tukahduttaa hänen sisäisen lapsensa. Takaisin hän palaa heti kun on löytänyt sielunsa. Allekirjoituksen viereen on piirretty kukka. 

Isän huippumoderni kännykkä nököttää hylättynä tiskupöydällä, ilmeisesti luontoon palaava villimies ei tarvitse sitä enää.

(s. 33)

Äiti vannoo pärjäävänsä ilman isääkin ja alkaa vainota karjalaisrouvien lomaryhmää kulttuurikohteet mielessään. Maya löytää rannalta uuden ystävän, kreikkalaispoika Kostasin, jolta hän kuulee huolestuttavia uutisia isästä.

Tämä kirja rakentuu samaan tapaan kuin Barrikadikesä. Jokainen yksittäinen osa on ihan uskottava. Tiukkapipoinen isä vaihtaa vapaalle? Niin sitä lomaillessa pitää. Äiti haluaa jakaa kulttuurielämyksiä muiden kanssa? Johan toki. Maya ystävystyy paikallisen pojan kanssa? Joo-o. Paikallinen, varsin muhkea mummo pitää yllä kuria ja järjestystä? Uskottavaa. Osien muodostama kokonaisuus on sekä absurdi (ei näin paljon kommelluksia voi oikeasti tapahtua) että looginen (näillä palasilla voi). Ja todella hauska, totta kai.

Tykkään edelleen Mayasta todella paljon. Hän on järkevä ja toimelias tyttö, joka on ilmeisen tottunut vanhempiensa omituisuuksiin. Isä ja äiti ovat noloja, mutta minkäs sille voi. Sen kanssa on vain elettävä. Äidistä ei ole apua isän pelastamiseksi, joten se on tehtävä itse. Kostas on ihan kiva, mutta Mayalla on tärkeämpääkin tekemistä kuin pönkittää hänen miehistä itsetuntoaan.

Toivottavasti Siirilä kirjoittaa Mayasta vielä lisää samalla reippaalla otteella! Tällaista kirjallisuutta olisi kiva nähdä myös pojille kirjoitettuna. Ei niin, että pojat eivät voisi tätä lukea (kiva olisi jos lukisivat! sopii oikeasti myös pojille!), mutta tyttö päähenkilönä on monille aivan liian suuri este.

Luettu myös mm: Luettua elämää, Iltalukemista

Haasteet: 50 kategoriaa - 29. a book set somewhere you've always wanted to visit || I Spy - 6. places || kirjankansibingo - keltainen

Ihanan kesäinen kansi. Sisällöstä se ei juuri kerro, mutta tunnel-
masta kyllä. Olen hieman pettynyt siihen, että Barrikadikesän kansi
on aivan erilainen kuin tämä. Sarjoissa pitäisi aina olla yhteneväi-
set kannet, sanoo kauhea kansinipottaja.