Yöpöydän kirjat-blogin Niina T. emännöi maalis-huhtikuun ajan Pratchett-haastetta kirjailijan muistolle.
Osallistuin lukemalla minulle ihan uusia Kiekkomaailma-kirjoja eli Tiffany Särkynen-sarjaa. Luettuina ovat sarjan kaksi ensimmäistä osaa (linkit alla), mutta luen kyllä kaksi jälkimmäistäkin kun ehdin. Mainioita kirjoja ja uskon niiden uppoavan myös varsinaiseen kohdeyleisöönsä eli nuoriin lukijoihin.
Sarjaan on kuulemma tulossa viides ja tietenkin viimeinen osa syksyllä. Hieman pelottaa ajatuskin siihen tarttumisesta. En nyt sentään haamuja pelkää, mutta mielestäni sairaus kuitenkin vaikutti Pratchettin tuotantoon jonkin verran. Huumori ja kerronta ei ollut ihan samanlaista kuin ennen. Haluanko lukea vain ne Tiffanyt, joita sairaus ei niin varjosta vai otanko riskin ja luen viimeisenkin osan? Elämän suuria kysymyksiä. Luultavasti en voi hillitä uteliaisuuttani.
Huhtikuun luetut & blogatut
Anneli Kanto: Pyöveli
Tuomari, apteekkari ja pyöveli 1600-luvun lopun Suomessa. Komeaa kotimaista historiaa, jossa tosin oli vähemmän juttua noitavainoista kuin hypetyksen perusteella odotin.
Terry Pratchett: Vapaat pikkumiehet
9-vuotias pikkunoita lähtee pelastusretkelle väkivaltaisten juoppokeijujen kanssa. Hurahdin totaalisesti tähän Tiffany-sarjaan, jota suosittelen lämpimästi kaikille nuorille ja vanhemmille.
Joanne M. Harris: The Gospel of Loki
Skandinaavista mytologiaa Lokin silmin nähtynä. Seikkailut ja harharetket olivat hauskaa luettavaa, Lokin itsesäälissä rypeminen ei.
Marco Malvaldi: Kolmen kortin temppu
Italialainen baarimikko ja eläkeläisten äijäkööri sekaantuvat taas murhatutkintaan. Juoni ja murhamysteeri eivät olleet kummoisia, mutta värikkään italialaistunnelman vuoksi minä tämän luinkin.
Terry Pratchett: Tähtihattu
Tiffany lähtee noidan oppiin ja saa riesakseen tietoisuuden, joka havittelee itselleen fyysistä asuinsijaa. Tykkäsin jälleen kerran Kiekkomaailman noidista, mutta kirjassa oli liian vähän Nac Mac Feeglejä.
Kaoru Mori: Aron morsiamet 01
20-vuotias morsian saapuu 12-vuotiaan sulhasensa perheeseen 1800-luvun Keski-Aasian aroilla. Kaunis piirrosjälki ja erikoinen miljöö, mutta lukeminen tökkäsi parin ikäeroon.
Ruth Smythers: Seksivinkkejä aviomiehille ja vaimoille vuodelta 1894
Miten vältellä himokasta aviomiestäsi: opas tuoreelle morsiamelle. Hulvaton, suorastaan petyin kun kirjoittaja ei oikeasti olekaan papin rouva.
Anu Holopainen: Ihon alaiset
Tulevaisuuden Suomessa lähes jokainen käy kirurgin veitsen alla itseään parantelemassa. Ajatuksia herättävä, karmiva ja pelottava tulevaisuuden kuva.
Marko Raassina: Kalevala
Vaka vanha Väinämöinen taipuu myös sarjakuvaksi. Hilpeä, selkeä piirrosjälki ja Raassinan omat lisäykset Kalevalan mytologiaan olivat oikeasti hauskoja.
Tove Jansson: Kesäkirja
Mummo, tyttö ja pieni saari keskellä merta. Jansson kirjoitti kauniisti ja elävästi rehevän kauniista & eristäytyneestä saaresta, ja pienen piirin ongelmista.
Mervi Heikkilä: Louhen liitto
Teini-ikäinen Roona tempautuu mukaan noitien ja Kalevalan maailmaan. Paljon hyviä ideoita turhan pienessä sivumäärässä, kirja olisi helposti voinut olla paljon paksumpi.
Agatha Christie: Hercule Poirot ja huvimajan arvoitus
Murhaleikki keskeytyy kun joku kolkataan oikeasti. Perinteinen "kuka, missä, milloin ja miksi" dekkari, ja tuo siis kehuna.
Megan Whalen Turner: The Thief
Vankilaan paiskattu, vastahakoinen varas pakotetaan mukaan etsintäretkelle. Paras seikkailufantasia pitkään aikaan, harmittaa niin vietävästi etten lukenut tätä aiemmin.
Huhtikuun luetut & bloggaamattomat
Timo Parvelan Sammon vartijat-trilogia. Kaksi osaa löytyi omasta hyllystä, kolmannen lainasin lukumaratonia varten. Jäi putki päälle, mutta nyt on kirjat luettu!
Lisäksi mangasarja Deadman Wonderlandin kuudes osa. Tämä on sarja, jota kerään omaankin hyllyyni. Käännös on hieno, ja jokaisen kirjan painojälki värisivuineen ja irtokansineen on upea. Seitsemän osa odottaa jo lukemista.
Hamassa tulevaisuudessa
 |
| Minkäänlaista itsehillintää kirjastokirjojen suhteen ei ole havaittavissa... Saa nähdä mitä näistä tulee oikeasti luettua. Ainakin on valinnanvaraa nuorten fantasiasta aikuisten historialliseen. |
Vapaat pikkumiehet kuulostaa aika hyvältä. Luin Pratchett-haasteeseen yhden Kiekkomaailman kirjan, mutta se ei ollut mikään erityinen lukukokemus. Tiffany-sarjaa voisin kokeilla vaikka kesäpäivien iloksi.
VastaaPoistaVapaissa pikkumiehissä on sekin hyvä puoli, että sen voi aivan varmasti lukea ilman, että on lukenut muita Kiekkomaailma-kirjoja. Tarina toimii ilman mitään taustatietoja. Suosittelen! Se voisikin olla mukavan kevyttä kesälukemista. :)
Poista