Elly Griffiths: Muukalaisen päiväkirjat (Harbinder Kaur tutkii #01)

"Haluaisin kertoa sinulle tarinan", muukalainen sanoi.

Nelikymppinen Clare Cassidy opettaa englantia ja luovaa kirjoittamista. Koulurakennus on kauhukirjailija R. M. Hollandin vanha kotipaikka ja kun Claren ystävä löytyy murhattuna, tarinoista alkaa tulla totta. Rikosylikonstaapeli Harpinder Kaur saa tehtäväkseen selvittää murhan jos toisenkin.

Ajattelin, että voisin taas vähän avata lukuhorisonttiani. En nimittäin ole mikään maailman innokkain dekkareiden lukija, vaan tartun niihin hyvin harvoin. Tämän uutuuskirjan takakannessa lupailtiin goottilaishenkistä murhamysteeriä, mikä kuulosti jopa minusta niin kiinnostavalta, että päätin lukea tämän.

Varsinainen murhamysteeri oli ihan mielenkiintoinen, joskin se jäi hieman henkilöiden ja goottilaisuuden jalkoihin. Välillä ihan unohdin, että murhaaja pitäisi tosiaan löytää ennen viimeistä sivua. Kirjasta löytyy koko joukko goottilaiskirjallisuuden kliseitä kuten syrjäinen talo, rakas lemmikki ja päiväkirjan kirjoittaminen.

Kirjalla on monta kertojaa ja alussa vietettiin niin kauan aikaa Claren kanssa, että kuvittelin jo lukevani jotenkin väärää kirjaa. Missäs se rikosylikonstaapeli viipyy? En heti päässyt oikein sinuiksi Claren kanssa enkä osaa sanoa tarkkaan, mistä se johtui.

Sympatiani Clarea kohtaan kasvoivat, kun murha viimein tapahtui ja siirryttiin Harpinder Kaurin näkökulmaan. Tarinassa kerrotaan muutama kohta kahteen kertaan eri näkökulmista. Harpinder suhtautuu aluksi kovin nuivasti Clareen ja pitää tätä tunteettomana teeskentelijänä. Minä, joka tiesin jo mitä Claren päässä liikkui, vallan suivaannuin tästä.

Harpinder oli kivasti erilainen poliisihahmo, joka on vähemmistöä monella akselilla. Hän on 35-vuotias, intialaisesta perheestä, ilmeisen maallistunut sikhi ja asuu vieläkin vanhempiensa luona. Äiti elättelee toivoa siitä, että Harpinder löytäisi vielä sopivan miehen itselleen. Siksipä hän ei voi kuvitellakaan kertovansa vanhemmilleen olevansa lesbo.

Tykkäsin kirjassa erityisesti siitä, miten erilaisilta ihmiset näyttivät toisesta näkökulmasta. Claren ja Harpinderin lisäksi myös Claren teinitytär Georgie kertoo muutaman kappaleen. Jokainen kirjan hahmo näyttää erilaiselta riippuen siitä, kuka hänestä kertoo. Näinhän se on oikeassa elämässäkin. 

Kaiken kaikkiaan tykkäsin kyllä tästä ja luen seuraavankin osan. Jos en malta odottaa suomennosta, luen sen englanninkielisenä.

Kirjan tiedot:

Elly Griffiths: Muukalaisen päiväkirjat | Tammi 2022 | 393 sivua | Kirjastosta

Englanninkielinen alkuteos: The Stranger Diaries (2018) | Suomennos: Cristina Sandu

Luettu myös:

Kirsin kirjanurkka

Haasteet:

* Helmet 2022 : 10. kirjan nimi on mielestäsi tylsä [11/50]