J. K. Rowling: Ihmeotukset ja niiden olinpaikat: alkuperäinen elokuvakäsikirjoitus (Fantastic Beasts and Where to Find Them. The Original Screenplay, 2016) 294 s. Tammi 2017 Kirjastosta |
1, KOHTAUS
EXT. JOSSAIN PÄIN EUROOPPAA - 1926 - YÖ
Iso, syrjäinen ja hylätty linna kohoaa esiin pimeydestä.
Kävin katsomassa Ihmeotukset-leffan elokuvateatterissa ja ostin sen sittemmin itsellenikin. Kerran Potter-fani, aina Potter-fani! Ja tykkäsin kyllä elokuvasta ihan oikeastikin. Näyttelijävalinnat olivat suurimmaksi osaksi loistavia (ainoa poikkeus: Johnny Depp. Miksi, oi miksi?) ja elokuva muutenkin hienosti tehty. Pitipä sitten uteliaisuuttani lukea Rowlingin kirjoittama käsikirjoitus, jonka mukaan elokuva on tehty.
Homman nimihän on kummassakin se, että Lisko Scamander joutuu pulaan saapuessaan New Yorkiin vuonna 1926. Hän on hoitelemassa omia asioitaan, mutta tulee vahingossa vaihtaneeksi matkalaukkunsa Jacob Kowalskin, ei-taikin/jästin kanssa. Koska Liskon laukku on täynnä ihmeotuksia, se on saatava takaisin. Kun otukset ääsevät valloilleen, Lisko tulee sotkeutuneeksi Amerikan Yhdysvaltojen noita- ja velhoyhteiskunnan ongelmiin.
Mikäli elokuvaa oikein muistan, mukailee se käsikirjoitusta jokseenkin sanatarkasti. Mieleeni hiipi kyllä epäilys siitä, että käsikirjoitus on myöhemmin muokattu elokuvaa vastaavaksi, niin yhteneväiset ne ovat. Se alkuperäinen alkuperäinen voi sittenkin olla toisenlainen. Oikeastaan kirja herätti halun katsoa leffa uudelleen. Voi hyvinkin olla, että pistän sen pyörimään viikonloppuna.
Lukemistani vaikeutti hieman se, että tämä on Jaana Kapari-Jatan käännös. En missään nimessä puhu pahaa käännöksestä, minä vain olen tottunut lukemaan Potterit ja niiden tykötarpeet englanniksi. Välillä piti pysähtyä miettimään kuka tai mikä tämä nyt sitten onkaan kun mielessäni oli englanninkielinen nimi. Eniten häiritsivät ihmisten nimet. Esimerkiks Newt on mielessäni vain nimi, Lisko taas on lisko.
Lukiessani mietin sitäkin, miten suuri rooli näyttelijävalinnoilla ja ohjauksella on elokuvassa ollut. Käsikirjoitus antaa vain sanat, luurangon jonka päälle elokuva rakennetaan. Ilman niitä näytelmämuotoinen tarina on vain karkea runko. Minulla näyttelijät ja heidän ilmeensä ja eleensä kulkivat koko ajan mukana. Esimerkiksi Liskon sosiaalinen kömpelyys ja osaamattomuus välittyy Eddie Redmaynen näyttelemänä paljon paremmin kuin käsikirjoituksen sanojen. Ilmeillä ja eleillä on suuri merkitys valkokankaalla.
Vielä viimeiseksi pitää erikseen ihastella kirjan ulkoasua. Aivan tavattoman kaunis kirja! Kannet ovat upeat ja sisäsivuilla on ihmeotuksia kappaleita aloittamassa. Tätä katselee ihan ilokseen ja lukeminen oli nopeaa ja mukavaa.
Luettu myös mm.:
Haasteet:
* Helmet-lukuhaaste 2017 - 31. fantasiakirja [35/50]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti