Näytetään tekstit, joissa on tunniste Andy Weir. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Andy Weir. Näytä kaikki tekstit

tiistai 29. huhtikuuta 2025

Andy Weir: Artemis

Kansikuva.

Loikin yli harmaan, pölyisen tantereen Conradin kuplan valtavaa kupolia.

Tämä Andy Weirin Artemis on ollut lukulistallani aika kauan. Olen lukenut Weiriltä kaksi muutakin kirjaa ja koska pidin niistä, piti tämäkin tietenkin lukea.

Ja tykkäsin tästäkin! Olipahan mukaansatempaava seikkailu, joka oli harmi jättää kesken niinkin turhan asian kuin yöunien vuoksi. Viihdyin sekä juonen että hahmojen parissa, ja pidin tosi paljon Jazzista.

Tarinassa ollaan siis Kuussa ja sen ainoassa kaupungissa. Kuriiri ja salakuljettaja Jazz on asunut Artemiksessa koko ikänsä. Jazz rakastaa kotiaan ja kun se on vaarassa, hän huomaa tekevänsä miltei mitä tahansa sen pelastamiseksi.

Tässä on kieltämättä paljon yhtäläisyyksiä Weirin Yksin Marsissa ja Operaatio Ave Maria kirjoihin, mutta silti tämä on oma juttunsa. Yhteistä on nokkela päähenkilö, jonka äly joutuu koetukselle ääriolosuhteissa. Minusta oli kiva lukea taas suoranaisesta nerosta, joka joutuu lennosta keksimään ratkaisuja mitä oudompiin ongelmiin.

Kuten kahden muunkin kirjan päähenkilöt, Jazzkin on yksinäinen. Hänen tapauksessaan se kuitenkin on melkein vapaaehtoista ja tarinan edetessä hänet kiskotaan ulos poterostaan. Hänestä välitetään vaikka hän ajatusta henkee ja vereen vastustaakin.

Tarina eteni vauhdikkaasti ja oli hauskaa luettavaa!

Lisäpisteitä siitä, että Jazz on etniseltä taustaltaan saudiarabialainen. En muista, olenko ikinä lukenut toista romaania, jossa näin olisi. Artemis noin ylipäätään on monikulttuurinen kaupunki, jonka juuret ovat itse asiassa Keniassa ja monikansallisissa yrityksissä.


Kirjan tiedot:
Andy Weir: Artemis | Into 2019 | 325 sivua | Kirjastosta
Englanninkielinen alkuteos: Artemis (2017) | Suomennos: Annukka Kolehmainen

Luettu myös:

Haasteet:
* Kohti ääretöntä : Vapaa valinta

sunnuntai 1. tammikuuta 2023

Andy Weir: Operaatio Ave Maria

Kansikuva.


"Mitä on kaksi plus kaksi?"

Ryland Grace herää yksin avaruusaluksessa muistinsa menettäneenä. Pikkuhiljaa hän ymmärtää olevansa reissulla, jossa pelissä on koko maapallon kohtalo.

Tämä oli minulle sekä vuoden 2022 viimeinen että vuoden 2023 ensimmäinen kirja. En saanut tätä luettua loppuu eilisen puolella enkä myöskään malttanut jättää tätä kesken, joten vuosi vaihtui lukiessa. Ehkäpä se on hyvän lukuvuoden merkki?

Olen lukenut Andy Weiriltä aiemmin Yksin Marsissa -kirjan, josta tykkäsin samoin kuin siitä tehdystä elokuvasta. Tässä on sikäli sama idea, että yksi tiedemies jää traagisten olosuhteiden pakosta yksin avaruuteen. Gracen ei tarvitse keksiä, miten selvitä Marsissa. Sen sijaan hänen pitää keksiä, miten pelastaa maapallo ilmaston hämärtymiseltä ja pikaisesti lähestyvältä jääkaudelta.

Tarina etenee kahdella tasolla, jotka molemmat olivat jännittävää luettavaa. Yhtäällä ollaan nykyhetkessä Tau Ceti -tähden kiertoradalla, 12 valovuoden päässä Maasta. Grace ei olekaan ainoa älyllinen olento lähiavaruudessa ja niinpä hänen on lyötävä hynttyyt yhteen aivan toisen lajin edustajan kanssa, molemmilla kun on sama tavoite.

Toisaalla palataan ajassa taaksepäin katsomaan, miksi Grace edes on Tau Cetissä. Aurinkomme uhkaa hämärtyä pienten avaruusöttiäisten vuoksi ja pikajääkausi tietäisi ihmiskunnan tuhoa. Asiaa lähdetään ratkaisemaan kansainvälisellä yhteistyöllä, jota johtaa diktaattorin ottein Eva Stratt. Pidin paljon myös Strattista, joka on olosuhteiden pakosta armoton käskyttäjä ja jolla on valta tehdä mitä vain operaatio Ave Marian nimissä.

Lopulta aikajanat kohtaavat ja selviää, miksi ihmeessä juuri Grace on lähetetty Tau Cetiin.

Pidin kirjasto todella paljon! En ymmärtänyt kaikkia tieteellisiä selityksiä, mutta sepä ei haitannut lukukokemusta ollenkaan. Ei niillä yksityiskohdilla ollut niin niin väliä kunhan vain tajusi, mihin niillä pyrittiin. Pidin Gracesta ja avaruusolento Kivisestä, jotka löytävät yllättävän nopeasti tavan kommunikoida keskenään. Kirja ei vellonut synkistelyssä ja sinänsä vakavaa aihetta kevensi huumorintajuinen kerronta.


Nälkä on kuulemma paras mauste. Kun ihmisellä on sudennälkä ja hän viimein tyydyttää sen syömällä, aivot palkitsevat komeasti urotyön. Hyvin tehty, ne sanovat, jäämme sittenkin henkiin!
(s. 19)


Yllätyin myös oikeasti kirjan lopusta, jota tavoistani poiketen en lukenut ensimmäisenä. Meillä kaikilla on pienet kirjalliset paheemme... 

Tästä on kuulemma tekeillä elokuva, joka pitää sitten ehdottomasti katsoa.


Kirjan tiedot:
Andy Weir: Operaatio Ave Maria | Into 2022 | 441 sivua | Kirjastosta
Englanninkielinen alkuteos: Project Hail Mary (2021) | Suomennos: Annukka Kolehmainen

Haasteet:
* Helmet 2023 : 27. kirjassa joku etsii ratkaisua ilmastokriisiin [1/50]
* Luonto sivuilla: Avaruus

keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Andy Weir: Yksin Marsissa

Andy Weir: Yksin Marsissa
(The Martian: A Novel, 2011)
Into 2015
387 s.
Kirjastosta

Olen melkoisessa kusessa.

Luulen, että tämä kirja olisi saattanut jäädä minulta lukematta jos elokuvaversio ei olisi juuri pyörinyt teatterissa. Elokuvaa en ole joutanut käydä katsomassa vaikka mieli on tehnyt. Luultavasti lainaan sen sitten ensi vuonna kirjastosta. Mutta siis, tämä ei kuulostanut ihan niin jännältä, että olisin sen välttämättä ihan noin vain lukenut.

Kertauksen vuoksi: Marsia tutkimaan lähetetyn Ares 3:n miehistö joutuu melkein heti hiekkamyrskyyn. Mark Watneylla käy sikäli erittäin huono mäihä, että myrsky paiskaa hänet ns. jorpakkoon ja muut lulevat hänen kuolleen. Ares 3 nostaa kytkintä ja Mark jää yksinään karulle planeetalle seuranaan lähinnä perunoita ja miehistön henkilökohtaiset viihdepaketit (Agatha Christien kirjoja, 1970-luvun TV-sarjoja sekä discomusiikkia). Tästäpä lähtee robinsoncrusoemainen selvitymisseikkailu, jossa nokkeluus on tarpeen.

Kieltämättä tämän lukeminen hiukkasen tökki alussa. Päähenkilö on botanisti-mikälieneetekninentyyppi, ja hänen lokimerkintänsä ovat täynnä teknista puhetta siitä, miten hän ratkaisee Marsissa asumisen ongelmat. Siis toki ymmärrettävää ja järkeenkäypää miehen ammatin ja tilanteen huomioon ottaen, mutta voi että niitä oli tylsä lukea! Etenkin kun suurin osa meni täysin yli hilseen, minä kun en ole mikään biologian, fysiikan tai teknologian asiantuntija. Lukeminen lähti luistamaan paremmin kun mukaan tuli NASAn työntekijöiden sekä Ares 3:n miehistön näkökulmia. Lisäksi päädyin sellaiseen yksinkertaiseen ratkaisuun, että hyppäsin tylsän teknohöpinän yli.

Alkukankeudesta selvittyäni ahmin tämän loppuun yhdessä illassa. Todella koukuttava kirja! Yhtäällä seurataan Watneyn elämää planeetalla, joka ei anna mitään ja yrittää koko ajan ottaa kaiken. Jäin välillä miettimään sitä, miten kauheaa olisi olla ihan ypöyksin kaukana kaikesta niin kauan. Tulisin varmasti seinähulluksi. Watney kestä nokkeluutensa ja hirtehishuumorinsa avulla. Hänen lokimerkintöjään oli oikein hauska lukea teknohöpinää lukuun ottamatta. Ja sitten samaan aikaan kaukana kotona Maassa NASAn tiedemiehet yrittävät keksiä miten saada sekä jonkinlainen kommunikointiyhteys marsilaiseemme että hänet takaisin kotiin. Näitäkin lukuja oli mielenkiintoista lukea, etenkin kun kaikki ei heti mennyt niin kuin Strömsössä. Tykkäsin siitä, että tässä kirjassa epäonnistutaan tärkeissä asioissa ja sitten opitaan siitä. Onnistumiset ilahduttavat sitten oikeasti ja tuntuvat ansaituilta.


Luettu myös mm.: Lukuisa ja Nipvet

Haasteet: 50 kategoriaa - 3. a book that became a movie