Näytetään tekstit, joissa on tunniste Laurie Gilmore. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Laurie Gilmore. Näytä kaikki tekstit

perjantai 30. tammikuuta 2026

Laurie Gilmore: The Strawberry Patch Pancake House (Dream Harbor #04)

Kansikuva.

Archer Baer had just become a father in the most unimaginable way possible.

Olihan tässä sanoja peräkkäin.

Eli en tykännyt.

Edellinenkään Dream Harbor -sarjan osa ei tehnyt suurta vaikutusta, mutta sen lukeminen ei sentään harmittanut. Tämä tuntui ajanhukalta. Luin tämän loppuun vain siksi, että en osannut päättää, minkä kirjan lukisin tämän sijaan. Liikaa parempia vaihtoehtoja!

Tässä kirjassa asetelma on yksinhuoltaja isä Archer ja hänen lapsensa uusi hoitaja Iris. Molemmat tietenkin ovat todella kuumia tapauksia toistensa mielestä, ja noin 90% kirjasta tuntuukin kuluvan seksinnälässä riutumiseen tai sen tyydyttämiseen. Tarinassa ei oikeastaan tapahdu mitään ja lopussa ajattelin vain, että dreamharboristien kultti on onnistunut pyydystämään uuden jäsenen.

Tämä on siis Archer, joka joutuu tulemaan Dream Harboriin yllätyslapsen vuoksi. Viisivuotiaan Oliven äiti ei koskaan vaivautunut kertomaan miehelle lapsesta ja äidin kuoltua Archerin oletetaan ottavan vastuu tenavasta. Ranskassa uraa luonut huippukokki joutuu työskentelemään pikkukaupungin ilmeisesti ainoassa edes ravintolaa muistuttavassa paikassa, pannukakkutalossa.

Joka paikkaan nokkansa työntävät kaupunkilaiset vaivaavat häntä koko ajan wanhan hywän pannarireseptin tiimoilta. Uudet asiat eivät tässä pitäjässä kelpaa, mitä lie hienostohapatuksia.


“Give it to me straight. Is this whole town just fucking with me? Like is there even an original recipe for these pancakes, or is this all some kind of a joke to chase me out of town?”
(s. 218, Archer Irikselle)


Olisit juossut kun sinulla oli tilaisuus!

Archer-parka ei ilmeisesti koskaan pääse toteuttamaan alkuperäistä unelmaansa Michelin-tähdestä. Se oli ärsyttävää. Samoin ja erityisesti se, että kumpikaan päähenkilöistä ei ollut koskaan toivonut perheen perustamista. Iris jopa sanoo ettei halua lapsia, ja kuinkas sitten käykään. Autuus löytyy ydinperheestä.

Sarjaa on vielä yksi osa jäljellä ja toivon, että se olisi tätä parempi. Ei se ainakaan paljon huonompi voi olla? Aion ainakin yrittää lukea sen, siinä nimittäin juhlitaan minua kiinnostavia häitä ja paritetaan viimein Dream Harborin mahdollisesti ainoat jäljellä olevat sinkut, Annie ja Mac, joiden kinastelua on nyt seurattu sivusta neljä kirjaa.


Kirjan tiedot:
Laurie Gilmore: The Strawberry Patch Pancake House. HarperCollinsPublishers 2025. 361 sivua.

Haasteet:
* Helmet 2026 : 5. Kirjassa on epilogi eli jälkisanat

torstai 8. tammikuuta 2026

Laurie Gilmore: The Christmas Tree Farm (Dream Harbor #03)

Kansikuva.

Kira North hated Christmas.

Tämän Dream Harbor -sarjan osat ovat periaatteessa itsenäisiä, mutta koska jokaisessa uudessa kirjassa ovat mukana ne edellisissä muodostuneet pariskunnat, minusta on järkevää lukea nämä järjestyksessä. Vähän siis harmittaa etten saanut luettua tätä ennen joulua, sesonkikirja kun on.

Enemmän kuitenkin harmittaa se, että en tykännyt tästä The Christmas Tree Farmista läheskään yhtä paljon kuin kahdesta edellisestä osasta. En vain saanut otetta tästä pariskunnasta tai siitä, miksi he haluavat olla yhdessä.

Somesisällöstä inspiroitunut Kira on ostanut tässä maatilan, joka sitten jälkikäteen paljastuikin joulukuusitilaksi. Oho. Talo on hatara jääkaappi ja rikkaan suvun vesalla ei ole käytännön kokemusta sen enempää liikeyrityksestä kuin remontoinnistakaan.

Tarinassa on hyvä pointti siitä, miten somevaikuttajan kotoinen hillojen keittely ei itse asiassa onnistukaan ihan noin vain. Kivaa oli myös se, että tarinan edetessä Kira hoksaa googlata käytännön ohjeita takkatulen sytyttämiseen ja muuhun pikkuremppaan. Kaikkeen ei tarvita miehen apua, vau!

Mikä vähentää vähän tuulta Bennettin, Dream Harborissa etätyölomaa pitävä clarkkentimäisen komistuksen purjeista. Hänellä pysyy vasara kädessä ja kaiken lisäksi hänellä on pakonomainen tarve auttaa neitoja pulassa.


Christ, he really did get off on helping people. He had some kind of damsel-in-distress kink. What the hell was wrong with him?
(s. 136)


Tämäkin oli itse asiassa kiinnostavaa, koska tätä ei tosiaan esitetä pelkästään herrasmiehen auttavaisuutena. Bennettin elämä on kärsinyt siitä, että hän ei vain voi olla rientämättä apuun. Helppohan sellaista on hyväksikäyttää tekemään kaikki hommat.

Mutta jotenkin nämä osaset eivät nyt vain muodostaneet sellaista kokonaisuutta, josta olisin innostunut. Sen verran kuitenkin pidin, että ei harmittanut lukea tätä loppuun (ja nopeasti sen lukikin), mutta asetelmasta olisi varmasti saanut irti jotain vähän kiinnostavampaakin.


Kirjan tiedot:
Laurie Gilmore: The Christmas Tree Farm | One More Chapter 2024 | 439 sivua

Haasteet:
* Helmet 2026 : 31. Kirjassa on soittolista tai kirjassa mainitaan jokin biisi

tiistai 30. joulukuuta 2025

Laurie Gilmore: The Cinnamon Bun Book Store (Dream Harbor #02)

Kansikuva.

Hazel Kelly loved a good story.

Luin tuossa parisen kuukautta sitten Laurie Gilmoren Dream Harbor -sarjan ensimmäisen osan, joka oli vallan viihdyttävää kevyttä viihdettä. Kaipasin sitä taas, joten vuoron sai jatko-osa The Cinnamon Bun Book Store.

En oikein osaa sanoa kumpi näistä oli hattaraisempi, mutta kepeitä ja viihdyttäviä olivat molemmat. Tälle toki lisäpisteitä siitä, että päähenkilö Hazel on töissä kirjakaupassa.

(Se, miten kirjakauppa pysyisi pystyssä pienessä rantakaupungissa, on asia, jota ei kannata pohtia sen enempää.)

Dream Harborissa ikänsä asunutta Hazelia uhkaa lähestyvät kolmikymppiset ja tunne siitä, että hän ei ole koskaan rellestänyt kunnolla. Kun myytäviin kirjoihin alkaa ilmestyä huomiokynällä tehtyjä yliviivauksia (Hazelkin paheksuu!), Hazel päättää seurata niiden antamia ohjeita. Pienimuotoiseen seikkailuun lyöttäytyy mukaan kalastajakomistus Noah.

Olihan se hieman tuskastuttavaa lukea kahdesta henkilöstä, jotka eivät sitten millään meinanneet huomata rakkauden olevan molemminpuolista. Pidin kyllä molemmista, mutta jestas sentään mitä toopeja.

Tässäkin osassa juoni ja troopit olivat hyvin kotoisia, eivätkä ne seikkailutkaan olleet mitenkään eksoottisia. Toisaalta ne sopivat hyvin Hazelille, joka viihtyy ennemmin sohvalla kirjan kanssa kuin vuorikiipeilemässä Alpeilla. Arkikin voi olla kivaa ja rantapäivä mukavan erilainen.

Tykkäsinkin kirjan sanomasta, siitä, ettei jokaisen tarvitse olla se vuorikiipeilijä tai villi bilettäjä. Hazel viihtyy omassa elämässään ja kaipaa pientä vaihtelua, ei radikaaleja muutoksia. Huomattavasti menevämpää elämää viettänyt Noahkaan ei muuttaisi hänessä mitään.

Plussaa muuten kirjalle siitä, että Noah on itse asiassa Hazelia nuorempi. Vain viisi vuotta, mutta kun mies on käytännössä aina se vanhempi osapuoli, tuo oli yllättävää ja mukavaa vaihtelua.

Lisätietoiskuna se, että tässä oli huomattavasti enemmän seksiä kuin Pumpkin Spice Caféssa.


Kirjan tiedot:
Laurie Gilmore: The Cinnamon Bun Book Store | One More Chapter 2024 | 371 sivua | Kirjastosta

Haasteet:
* Älä aloita uutta sarjaa : Kirjastosta lainattu sarjan osa

keskiviikko 29. lokakuuta 2025

Laurie Gilmore: The Pumpkin Spice Café (Dream Harbor #01)

Kansikuva.


Jeanie Ellies had never killed a man before, but tonight might be the night.

Halusin lukea jotain kivaa ja kevyttä takuuvarmalla onnellisella lopulla, ja mikäs sen sopivampaa kuin pikkukaupunki ja kotoisa kahvila. Laurie Gilmoren The Pumpkin Spice Cafésta on ilmestynyt jo suomennoskin. Päädyin lukemaan alkukielisen kirjan ihan vain siksi, että varausjono tuohon suomennokseen oli huomattavasti pitempi.

Tähän on pinottu kotoilutrooppeja oikein torniksi asti, mutta ei se haitannut ollenkaan. Sattuivat nimittäin olemaan trooppeja, joista pidin.

Bostoniin ja kuluttavaan toimistotyöhön kyllästynyt Jeanie saa hoitaakseen tätinsä kahvilan Dream Harborin pikkukaupungissa. Ah miten ihanaa onkaan löytää ystäviä ja uusia harrastuksia, parrakkaasta könsikäsjörrikästä puhumattakaan. Logan on paikallinen maajussi, koko kaupungin rakastama orpopoika, joka vallan häikäistyy Jeanien positiivisuudesta.

No siinä se juoni olikin. Pientä leppoisaa sabotaasia ja äkkiä selvitettyä väärinymmärrystä lukuun ottamatta kirja oli niin makean söpöinen, että hattaralla päällystetty vaahtokarkkikin jää toiseksi. Eli juuri sitä, mitä tältä halusinkin.

Omassa elämässäni en kestäisi näitä uteliaita ja toisten asioihin sekaantuvia naapurin ullataalasmaita ollenkaan. Realistisesti Jeanien pitäisi tehdä töitäkin, jotta kahvila pysyisi pystyssä. Loganin maatilakin hoitaa itse itsensä jossain taustalla nimettömien työntekijöiden avustuksella.

Mutta kun unohdetaan tosielämä, niin saadaan kiva syksyinen viihdekirja, jossa on mausteena vähän seksiäkin. Tämän luki todella nopeasti ja kirja jätti niin hyvän mielen, että laitoin jo varaukseen seuraavankin osan.

No okei, kaksi seuraavaa osaa.

Ja nimensä Wolverine-mielleyhtymästä johtuen Logan oli mielikuvissani Hugh Jackmanin näköinen. Ai että.


Kirjan tiedot:
Laurie Gilmore: The Pumpkin Spice Café | One More Chapter 2023 | 361 sivua | Kirjastosta

Luettu myös:

Haasteet:
* Luonto sivuilla : Lempi vuodenaikasi