Ensimmäinen kokemukseni Raphael Elosta oli niin häikäisevä, etten ole tainnut toipua siitä koskaan.
Vuonna 2122 louhitaan sata vuotta aiemmin syväjäädytettyjen ihmisten muistoja. Louhinta on viihdettä tai, kuten Oulan tapauksessa, yritys rikastua. Raphael Elon muistoissa piilee nimittäin tieto siitä, minne hänen aarteensa on piilotettu.
Piia Leino se kyllä keksii mielenkiintoisia lähtökohtia spefiromaaneilleen. Tykkäsin hänen edellisesti trilogiastaan ja tämäkin osoittautui kiehtovaksi sarjan avausosaksi. Tällä kertaa tulevaisuutemme on ihana utopia. Vai onko sittenkään?
Oulan nykyhetkessä nojataan pehmeisiin arvoihin ja kauhistellaan sadan vuoden takaista raakalaisaikaa. Ympäristökriisi on ratkaistu, toimeentulo on taattu kaikille, teknologia auttaa ihmistä, kaikki kierrätetään ja elämä on niin seesteistä, että melkein kuulee enkelikuoron hymisevän taustalla.
Kun Oula sukeltaa Raphael Elon muistoihin, hänen kuvansa omasta itsestään ja maailmastaan alkaa rakoilla. Siinä missä Oula haaveilee elämästä ylellisen syväyhteisön yhteisössä ja odottaa sen toteutumista, Raphael elää joka hetkeä.
Olisin voinut viljellä tomaatteja takapihallani ja tutustua nykyisiin naapureihini, mutta minusta oli aina tuntunut, ettei elämäni ollut ihan vielä alkanut. Oli turha aloittaa puolinaista elämää, jos koha voisi aloittaa täyden.
(s. 91)
Mitä syvemmälle Oula tunkeutuu Raphaelin muistoihin, sitä enemmän hän jää koukkuun. Väkevät muistot ovat addiktoivia ihmiselle, jonka elämä on tasaista beigeä. Oula on kuitenkin myös niitä harvoja, jotka kyseenalaistavat louhinnan etiikan. Onko oikein tunkea sormensa muiden muistoihin, edes kuolleiden? Onko ihminen kuollut, jos hänen muistonsa elävät edelleen koneessa?
Jopa Raphaelin salaisuutta kiinnostavampaa oli mielestäni tutustua Oulan maailmaan. Se oli erilainen sekä täysin loogisilla että yllättävillä tavoilla. Henkilökohtaista omaisuutta ei juuri ole ja vaatekaappikin on konmaritettu pariin väriä vaihtavaan asuun. Kauppakadulla voit astua teepuotiin tai tyhjentää mielesi shibarisidonnan merkeissä. Oula on paitsi tutkija ja kirjoittaja, myös kehonlämpöterapeutti. Hän siis myy halaustunteja läheisyyttä kaipaaville.
Toivottavasti sarjan seuraava osa ilmestyy pian, tämä jäi kiinnostavalla tavalla kesken!
Kirjan tiedot:
Piia Leino: Aarteidesi aikakirjat | S&S 2022 | 271 sivua | Kirjastosta
Luettu myös:
Haasteet:
* Syyslukuhaaste: Lue spefiä
* Luonto sivuilla: Valonsäteet
* Ihana susi: Kirjan henkilö on yksinäinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti