Olipa tämä Tim Probertin Viimeinen liekki aivan mahtava nuorten sarjakuvasarjan aloitus! Silmäilin tätä jo kustantajan katalogissa ja pitihän se lainata kun kohdalle sattui. Nyt voikin sitten hyvällä omalla tunnolla suositella tätä kaikille seikkailua kaipaaville.
Tarinassa seikkaillaan Irpassa, jonka erikoisuutta en heti hoksannutkaan. Irpassa ei nimittäin ole sen enempää yötä kuin aurinkoakaan, vaan taivaalla kelluu ikuisesti valaiseva Valo. Tai no, yksi monista Valoista, joita legendaariset galduurit rakensivat pikapikaa jättilinnun nielaistessa auringon.
Oikeasti.
Se maailman viimeinen galduuri Cad etsii perhettään ja lyöttäytyy nuoren Bean mukaan. Bea etsii isoisäänsä Possuvelhoa, joka on lähtenyt omille teilleen ja jättänyt jälkeensä heippalapun ja ehdottoman kiellon seurata itseään (ja kehotuksen muistaa ottaa mukaan villapaita jos Bea nyt kuitenkin päättää lähteä hänen peräänsä).
Bea, Cad ja Nimm. |
Tykkäsin molemmista hahmoista tosi paljon. Cad on rohkelikko, joka luottaa siihen, että asiat järjestyvät tavalla tai toisella. Bealla puolestaan on taipumusta huolestua kaikesta ja pelätä aina pahinta. Bean pelot ja ahdistus on kuvattu kekseliäästi mustina lonkeroina, jotka nousevat tukahduttamaan häntä.
Tarina on tosiaan vauhdikas seikkailu, jossa Bea ja Cad vaeltavat Irpan poikki. He tapaavat matkallaan jos jonkinlaisia olentoja ärsyttävästä jyrsijävarkaasta majataloa pyörittävään lohikäärmeeseen.
Pidin myös kirjan kuvituksesta ja kauniista väreistä. Juonta on helppo seurata ja Irpassa todellakin riittää katsottavaa. Plussaa Bean Nimm-kissasta, joka on käytökseltään hyvin kissamainen.
Luen ehdottomasti sarjaa eteen päin jahka lisää osia ilmestyy!
Kirjan tiedot:
Tim Probert: Viimeinen liekki | WSOY 2024 | 248 sivua | Kirjastosta
Englanninkielinen alkuteos: The Girl & the Galdurian (2020) | Suomennos: Kati Valli
Haasteet:
* Helmet 2024 : 17. Kirjassa on ärsyttävä henkilöhahmo [31/50]
* Luonto sivuilla vol. 3 : Valo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti