On jätettävä mahdollisimman vähän johtolankoja.
Eräs eläköitynyt työkaverini kävi perjantaina palauttamassa kirjoja. Siinä samalla hän tyrkkäsi tämän Richard Osmanin uuden Ratkomme murhia -cozy crime dekkarin minulle. “Tämä oli hauska ja tässä on vielä laina-aikaa jäljellä, lue se viikonloppuna.”
No, minähän luin ja tykkäsin kyllä! Sarkastinen kuiva huumori huvitti ja mietin, että tästä saisi kyllä mainion toimintakomedian.
“En koskaan pahastu”, Tony sanoo. “Sillä lailla on säästynyt paljon aikaa tässä vuosien varrella.”
(s. 107)
Mutta, tämä siis aloittaa aivan uuden sarjan. Amy Wheeler on erittäin pätevä henkivartija, tällä kertaa vahtimassa kuuluisaa kirjailijaa Rosie D’Antoniota. Paitsi että käykin niin, että joku haluaa Amyn hengiltä. Hänellä on kokemusta rikollisten hakkaamisesta, ei jäljittämisestä, joten hän värvää avukseen appensa Steven, entisen poliisin.
Juoni harhailee vähän siellä ja täällä monen kertojan siivittämänä. Lopussa kaikki langat punotaan yhteen ja vaikka sen pääpahiksen löytyminen olikin lopulta vähän laimea juttu, tarina toimi muuten hyvin. Henkilöistä pysyi hyvin kärryillä ja vauhtia ei todellakaan puuttunut.
Pidin päähenkilöistä Amysta ja Stevestä, jotka ovat pinnalta hyvin erilaisia, mutta pohjimmiltaan kuitenkin jotenkin samanlaisia. Amy viilettää ympäri maailmaa ja Steve on käpertynyt itseensä, suruunsa ja mukavaan pikkukyläänsä.
Heitä yhdistävää tekijää eli Amyn puolisoa ja Steven poikaa Adamia nähdään vain vilaukselta. Amyn suhde häneen on suoraviivainen, Steven vaikeampi. Vaikkei tässä ihmissuhteita niin syvältä perkatakaan, kaikkien hahmojen välinen dynamiikka toimi ja tuntui uskottavalta.
No, niin uskottavalta kuin tällaisessa kirjassa voi tuntua. Tykkäsin myös Rosiesta, jolla on ollut lievästi sanoen värikäs elämä ja joka hyppää mukaan seikkailuun, koska miksipä ei? Täytyyhän ikääntyneellä kirjailijalla olla elämässä muutakin sisältöä kuin luksusta, kuumia nuoria miehiä ja kyseenalaisia piristeitä.
Ehkä pitäisi lukea viimein myös Osmanin Torstain murhakerho -sarja? Jos kirjoitustyyli on samanlainen ja hahmot yhtä kivoja, pitänen siitä varmasti.
Kirjan tiedot:
Richard Osman: Ratkomme murhia | Otava 2025 | 464 sivua | Kirjastosta
Englanninkielinen alkuteos: We Solve Murders (2024) | Suomennos: Antti Saarilahti
Haasteet:
* Helmet 2025 : 20. Kirjasta tulisi mielestäsi hyvä elokuva tai tv-sarja
Tykkään tosi paljon Torstain murhakerho-sarjasta. Oli vähän outoa hypätä uuden sarjan mukaan, mutta pääsinpä lopulta vauhtiin ja vaarallisiin kuvioihin mukaan. Rosie oli melkeinpä parasta tässä kirjassa. Ja se huumori. Sai taas nauraa monet kerrat.
VastaaPoistaItse olen hyvin tykästynyt tuohon Torstain murhakerhoon eli suosittelen! Tämän kanssa olen pohtinut onkohan liian toimintapläjäys, mutta kuulostaa kyllä että sama vanha huumori on paikallaan joten voisin ottaa kyllä kokeiluun :)
VastaaPoista