Suomi on tutkimuksen mukaan tekoälyn edelläkävijä Pohjoismaissa.
Tunnustan: luen harvoin töihin liittyvää kirjallisuutta. Vielä harvemmin (eli käytännössä en koskaan) luen sitä vapaa-ajalla. Tein nyt harvinaisen poikkeuksen tämän Ari Haasion Kirjastot ja tekoäly -kirjan kohdalla.
Haasio nimittäin luennoi vastikään työyhteisölleni ja sai aiheen kuulostamaan niin kiinnostavalta, että halusin lukea kirjan, johon luento perustui. Tunnen itseni nyt vähän mainostajaksi, koska kirja on tarkoitettu ennen kaikkea kirjastolaisille työvälineeksi, ei niinkään hupilukemiseksi.
Se onkin mielestäni lukemisen arvoinen katsaus yhtälöön kirjastot + tekoäly. Hyvä tietoisku myös niille, joita aihe ei välttämättä niin kiinnosta. Yksi kirjan pointeista kun on, että tekoäly tulee varmasti muuttamaan kirjastotyötä samaan malliin kuin internet aikoinaan muutti.
Kirjassa kerrotaan selkeästi tekoälyn historiasta yleensä, sen käytöstä kirjastoissa ja siitä, miten sitä ehkä hyödynnetään tulevaisuudessa. Minulle se oli silmiä avaava sikäli, että en ole tietoisesti ajatellut monien jo käytössä olevien työvälineiden perustuvan tekoälyn toimintaan.
Aineiston kellutus, palautusautomaatit, osa hakupalveluista… Ei se ole pelkkää ChatGPT:tä ja terminaattoreita.
Osa kirjan sisällöstä koskee enemmän tieteellisiä kirjastoja kuin yleisiä kirjastoja, mutta hyödyllisiä nekin osat olivat. Sitä paitsi, mistä sitä ikinä tietää missä on töissä jonkun vuoden kuluttua.
Eli suosittelu kaikille eri kirjastojen työntekijöille! Tiivis ja kansantajuinen tietopaketti aiheesta, jota ei voi enää vältellä.
Kirjan tiedot:
Ari Haasio: Tekoäly ja kirjastot | Avain 2025 | 138 sivua
Haasteet:
* Helmet 2025 : 49. Kirja on julkaistu vuonna 2025
* Robotti-lukuhaaste : Tekoäly
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti