sunnuntai 1. marraskuuta 2020

Haastekoonti: Halloween-lukuhaaste

Haasteen logo.


Yöpöydän kirjat -blogi haastoi lukemaan astetta kauheampia kirjoja lokakuun ajaksi. En ole mikään suurin kauhun tai dekkareiden ystävä, mutta omassa hyllyssäni lukematta kököttänyt Dracula alkoi jo pikkuhiljaa kuumottaa niskaani. Eli tavoitteeni lokakuulle oli lukea ainakin se. Kaikki muu oli bonusta, mutta kieltämättä valikoin joitakin kirjoja juuri tätä haastetta silmällä pitäen. 


Kirja 1: Sheridan Le Fanu: Carmilla ja muita kertomuksia

Miksi haasteessa: demoniapinat, kummitukset, vampyyrit, kauhugenre

Neljän novellin kokoelma, johon kuului vampyyriklassikko Carmilla. Pidin kolmesta novellista ja neljäskin oli ihan okei. Mielestäni Le Fanu loi hienosti ahdistavaa ja hiipivää kauhua. Verellä ja shokeeraavilla yllätyskäänteillä ei mässäilty, pelottavalla tunnelmalla kyllä.


Kirja 2: Oyinkan Braithwaite: Sisareni, sarjamurhaaja

Miksi haasteessa: sarjamurhaajat

Viihdyttävä tarina, jossa isosisko joutuu siivoamaan pikkusiskon veriset jäljet. Kirja ei ollut mitenkään erityisen pelottava tai syvällinen, mutta odotin kyllä mielenkiinnolla hetkeä, jolloin Ayoolan puukko taas heiluisi. Sarjamurhaajaa pelottavampia olivat oikeastaan Lagosin korruptoituneet poliisit.


Kirja 3: Briitta Hepo-oja: Sydämiä seireeneille

Miksi haasteessa: noidat, seireenit, muut vähemmän kivat taruolennot

Ihana jatko-osa kirjalle, josta tykkäsin tosi paljon. Tämä ei ole kauhua tai jännäri, mutta Suomen mytologiassa kyllä piisaa pelottavia olentoja. Tässä osassa nähdään muun muassa noitia, verenhimoisia seireeneitä ja suolla vaanivia virvatulia. 


Kirja 4: Emmi Itäranta: Kuunpäivän kirjeet

Miksi haasteessa: matkat henkimaailmaan, ekoterroristit

Scifikirja oli tunnelmaltaan sopivan ahdistava haasteeseen. Maapallolla ja aurinkokunnalle menee huonosti ja ekoterroristit eivät kaihda koviakaan keinoja taistellessaan luonnon puolesta. Päähenkilö Lumi tekee useita transsimatkoja henkimaailmaan, joka on täynnä pelottavia juttuja.


Kirja 5: Bram Stoker: Dracula

Miksi haasteessa: vampyyrit, kauhugenre

Kauhuklassikon lukeminen oli tämän vuoden tavoitteeni ja kirja piti hyvin otteessaan. Pidin etenkin Minasta, jossa oli enemmän puhtia kuin osasin odottaa. Kreivi Dracula ja vampyyrijutut ovat tuttuja ja tekikin välillä mieli sanoa kirjan hahmoille, että varokaa, tuo on ilmiselvä vampyyrin merkki!

2 kommenttia:

  1. Ihanaa, kun olit mukana haasteessa! Dracula pitäisi itsekin lukea, jokusen vuoden odotellut jo omassa hyllyssä. Kuunpäivän kirjeet on tarkoitus sekin lukea, olen kirjaston varausjonossa sijalla 50 parhaillaan. Sydämiä seireeneille oli lokakuun lukupinossa, mutta jäi tälle kuulle luettavaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun järjestit haasteen taas! En tosiaan ole mikään kauhun suurkuluttaja, mutta juuri haasteesi innosti (tai vähän painosti, hyvällä tavalla) tarttumaan viimeinkin Draculaan. Taisin varata Kuunpäivän kirjeet ensimmäisten kymmenien joukossa ja sain sen siksi niin nopeasti. :) Nuo Hepo-ojan kirjat ovat olleet mainioita, toivottasti pidät seireeneistäkin!

      Poista