torstai 26. maaliskuuta 2020

Shaun Bythell: Elämäni kirjakauppiaana

Kansikuva.


Olisinko mielelläni kirjakauppias ammatiltani?

Shaun Bythell aloittaa kirjansa lainaamalla George Orwellia. Samalla minulle paljastuu, että Orwell toimi eläessään myös kirjakauppiaana. Enpäs tiennytkään.

Bythellin oma antikvariaatti sijaitsee Skotlannissa ja hän päätti pitää päiväkirjaa värikkäästä arjestaan kirjakauppiaana. Tämä kirja kattaa ajanjakson 5.2.2014 - 4.2.2015 ja joka päivän osalta kerrotaan tapahtumia, nettiostosten määrä sekä kaupassa käyneet asiakkaat ja päivän myynti. Kuvailuista päätellen Bythellin kirjakauppa ei ole mikään pieni loukko vaan muhkea labyrintti. Kansikuvassa asiakkaita on hämäävästi myös kaupan ylimmissä kerroksissa. Todellisuudessa Bythell asuu kauppansa yläpuolella. Kätevän lyhyt työmatka, mutta itse en kestäisi.

Päiväkirjamerkinnät vilisevät nimiä ja niiden muistamisessa on täysi työ. Minulla menivät koko ajan sekaisin Bythellin kirjalliset tuttavat, mutta toisaalta he eivät olletkaan niitä mielenkiintoisimpia. Eniten kirjassa esiintyi osa-aikainen myyjä Nicky, joka on kirjan perusteella Persoona isolla peellä. Mietin välillä, että mitähän Nicky on mahtanut tuumata siitä, että hän on päätynyt kansainväliseksi naurun aiheeksi. Kaipa kirjalla on hänen hyväksyntänsä. 

Kirjan huumori toimi suurimman osan ajasta, mutta välillä huomautukset olivat mielestäni turhan ilkeitä kun ottaa huomioon, että tästä tosiaan on mahdollista tunnistaa ihmiset. Etenkin paikalliset outolinnut kuvailtiin hyvinkin tarkasti. Ei niin, ettenkö olisi myös nauranut kirjaa lukiessani. Jollain tavalla näistä asiakastilanteista tuli tuttu olo, vaikka kirjastotädit ja divarisedät ovatkin eri lajia.


Kun korjasin rikososastolla hajonnutta hyllyä, kuulin miten iäkäs asiakas sekoitti E. L. Jamesin ja M. R. Jamesin keskustellessaan ystävänsä kanssa kauhukirjallisuudesta. Hän joko yllättyy iloisesti tai järkyttyy syvästi, kun pääsee kotiin mukanaan juuri ostamansa Fifty Shades of Grey.
(s. 209)


Bythell kertoo vetävästi arjesta kirjakaupan omistajana. Toisaalta löytyy näitä hauskoja juttuja, mutta toisaalta elämä on aika epävarmaa. Hän käyttää paljon aikaa Amazonin kiroamiseen, se kun polkee alas kivijalkakauppoja minkä ehtii. Monessa päiväkirjan kohdassa kerrotaan, miten asiakas käy Bythellin kaupassa kyselemässä hintoja aikeenaan ostaa kirja Amazonista hieman halvemmalla. Bythellillä tuntuu menevän kohtuullisen hyvin, mutta onhan tuo oikea ongelma ja kirjassa mainitaan, että yhä useammat kivijalkakaupat joutuvat sulkemaan ovensa.

Pidin paljon etenkin niistä kohdista, joissa Bythell lähtee tonkimaan myytävänä olevia kirjoja. Hän on selvästi alan asiantuntija ja ihan hämmästyin siitä, millaisia aarteita hän joskus löysi kuolinpesistä. Ei sentään inkunaabelia, mutta melkein. Oli kiinnostavaa lukea millaisia kirjakokoelmia ihmisillä on kotonaan. Joku on kerännyt rautatiekirjallisuutta, toinen kalakirjoja, kolmannella on eroottisia kirjoja. Tavallaan oli myös pysäyttävää huomata, miten halvalla Bythell ja oletettavasti muutkin kirjakauppiaat ostavat kirjoja. Jollekin rakas ja hartaasti kerätty, useita kirjalaatikoita täyttävä kokoelma ei välttämättä ole viittäkymppiä kalliimpi.

Jostain syystä minulle mieleenpainuvin asia oli Bythellin pyörittämä The Random Book Club, joka kuulosti kerrassaan hauskalta konseptilta. Kirjakerhon jäsenet saavat kerran kuussa Bythellin valitseman kirjan, jokainen siis eri kirjan, ja se voi olla aivan mikä tahansa. Minusta ajatus on loistava ja saattaisin itsekin liittyä sellaiseen.


Kirjan tiedot:
Shaun Bythell: Elämäni kirjakauppiaana | Kirjapaja 2019 | 340 sivua | Kirjastosta
englanninkielinen alkuteos: The Diary of a Bookseller (2017) | suomennos: Jaana Kapari-Jatta

Luettu myös mm:

Haasteet:
* Helmet-lukuhaaste 2020 - 35. kirjassa käytetään sosiaalista mediaa [14/50]
* Pohjoinen lukuhaaste 2020 - 13. kirja, jossa käydään kirjastossa, antikvariaatissa tai kirjakaupassa [7/25]
* Popsugar Reading Challenge 2020 - a book about or involving social media [13/50]
Kirjassa käytetään Facebookia ja taistellaan FB-tilin herruudesta.

5 kommenttia:

  1. Tykkäsin tosi paljon kirjasta. Oli pakko käydä katsomassa netistä kuvia kyseisestä kirjakaupasta, kauppiaasta ja apulaisista. Tekis mieli lähteä käymään ihan paikan päällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävi kyllä mielessä, että tuossa kirjakauppalabyrintissä olisi varmasti hauska käydä. :D Ties mitä sieltä löytäisi.

      Poista
  2. Hävisikö kommenttini jonnekin bittiavaruuteen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmeisesti, yritän uudelleen:
      Olen miettinyt juuri tuota kivijalkaksuppojen ongelmaa. Itsekin tilaan lähinnä isoista ketjuista. Selittelen sitä sillä, että täällä ei voi muuta. Nyt tilasin kuitenkin kaksi kirjaa antikvariaateista ja aion yrittää jatkossakin löytää mahdollisuuksia tilata pienistä liikkeistä. Kaikkea ei niistä saa (oppi-, ääni-, suomenkielisiä kirjoja). Mutta yritetään!

      Poista
    2. Minäkin olen miettinyt tuota aina välillä. Tuo onkin hyvä idea, että etsii ja tilaa kirjat antikvariaateista jos vain mahdollista. Pitääpä tehdä itsekin niin!

      Poista