V. E Schwab: Shades of Magic -trilogia

Kell käytti hyvin omituista takkia.

Kell on Antari, maagikko, joka pystyy matkustamaan maailmojen välillä. Hän tutustuu reissuillaan Lilaan, jonka hän myös joutuu tuomaan omaan maailmaansa. Pian kaikkia maailmoja uhkaa vaara, jonka edessä Antarikin tuntuu olevan voimaton.

Tämä trilogia on kummitellut mieleni perukoilla jo pari vuotta ja päätin nyt lukea sen. Olipahan urakka. Ensimmäinen osa rullasi eteen päin hyvin, mutta toinen takkusi niin pahasti, että kärsin jo pienestä lukujumista.

Trilogian aloittaa Magian syvempi sävy, jossa tutustutaan suurimpaan osaan hahmoista. Kell on kasvatettu kuningasperheen hovissa ja hänen suhteensa heihin on monella tapaa kipeä. Kruununprinssi Rhylle hän on rakas veli, mutta kuningas ja kuningatar eivät ole osanneet päättää onko Kell heidän toinen poikansa vai prinssin henkivartija ja hyödyllinen työkalu. Näitä suhteita puidaan muissakin osissa ja ne ovatkin paljon kiinnostavampia kuin sarjan kaksi romanttista kuviota.

Toinen osa Tummenevat varjot oli tuskallisen hidas ja turha täyteosa. Kaikki suuremman juonen kannalta olennaiset tapahtumat olisivat mahtuneet alle sataan sivuun. Kirjassa on yli 500 sivua. Tässä kirjassa Lila alkoi ärsyttää minua suunnattomasti eikä tilanne parantunut sen jälkeen. Pimeiden kujien varas onkin hetkessä maailmojen voimakkain maagikko, uskomaton tappokone ja suunsoittaja, joka ei kunnioita ketään ja joka on oi niin toisenlainen kuin muut tytöt. En pitänyt hänestä lainkaan näissä kahdessa viimeisessä kirjassa.

Sarjan päätti Loihdittu valkeus, jonka sinänsä nopeatahtinen ja kiinnostava juoni kärsi Lilan lisäksi liian monesta  näkökulmahenkilöstä. Suurimmalla osalla ei ollut mitään väliä tapahtumien kannalta. Tässä kirjassa sivuja saa myös Holland, pahamaineisen Valkoisen Lontoon Antari, joka pistetään kärsimään jos jonkinlaisia niin henkisiä kuin fyysisiäkin kidutuksia, uhkauksia ja pahoinpitelyitä. Sääliksi kävi.

Kaiken kaikkiaan idea neljästä toisiaan heijastavasta Lontoosta oli hyvä, mutta tarina olisi mahtunut vallan mainiosti kahteen kirjaan. Lisäksi olisi ollut kiva nähdä enemmän muitakin Lontoita, tapahtumat kun keskittyivät Kellin maailman Punaiseen Lontooseen. Ja tosiaan en voinut sietää Lilaa, mikä on kyllä pitkä miinus.

Lisäksi, jos kirjassa on hahmo nimeltään Alucard, kaikkien kirjallisuuden lakien mukaan hänen pitäisi olla vampyyri. Oliko tässä? Ei ollut.

Kirjan tiedot:

V. E. Schwab: Magian syvempi sävy ; Tummenevat varjot ; Loihdittu valkeus | Karisto 2019 ; 2020 | 451 ; 550 ; 717 sivua | Kirjastosta

Englanninkieliset alkuteokset: A Darker Shade of Magic (2015) ; A Gathering of Shadows (2016) ; A Conjuring of Light (2017) | Suomennos: Mika Kivimäki

Luettu myös:

Kirjapöllön huhuiluja, Kirjojen pyörteissä, Oksan hyllyltä ynnä muut

Haasteet:

* Fantastinen kesä 2022 : Haluaisit vierailla kirjan maailmassa ; Kirjassa käytetään taikuutta ; Olet nähnyt kirjan kirjagramissa

V. E. Schwab: The Invisible Life of Addie LaRue

A girl is running for her life.

Vuonna 1714 epätoivoinen Addie LaRue kutsuu avukseen vanhoja jumalia. Yksi vastaa kutsuun ja Addie tekee pimeyden kanssa faustilaisen sopimuksen: sielu vastineeksi vapaudesta. Toiveesta tuleekin kirous, joka kantaa läpi vuosisatojen.

Näin tästä kirjasta juttua jossain ja onnekseni tämä oli saatavilla kirjastosta pienen odottelun jälkeen. Luin tämän muutamassa illassa ja jokaisena oli pieniä vaikeuksia laskea kirja alas. Tykkäsin Scwabin tavasta kirjoittaa. Se on mielestäni kaunis ja pohdiskeleva, mutta etenee koko ajan eikä jää jumiin kiemurtelevaan korukieleen.

She will go, in the spring, and see the World's Fair, witness the Eiffel Tower, the iron sculpture sclimbing toward the sky. She will walk through buildings made of glass, ephemera installations, and everyone will talk of the old century and the new one, as if there is a line in the sand between the present and the past. As if it does not all exist together.

(s. 440)

Pidin Addiesta, jonka itsepäisyys vetää vertojaan pimeyden olennolle, jonka kanssa hän sopimuksensa tekee. Ranskalaisessa pikkukylässä kasvanut Addie toivoo vapautta, ja hän todellakin on ikuisesti vapaa toisten odotuksista ja velvollisuuksista. Mikään Addien teko jätä jälkeä maailmaan. Rikotut esineet palautuvat ehjiksi eikä hän voi kirjoittaa sanaakaan paperille. Kukaan ei muista häntä sen jälkeen, kun hän katoaa näköpiiristä.

Hän ei kuitenkaan anna periksi ja päättää jäädä historian kirjoihin tavalla tai toisella. Olisin halunnut lukea enemmänkin Addien seikkailuista hänen pitkän elämänsä aikana. Monet tapahtumat vain mainitaan ohimennen tekstissä sen sijaan, että niiden olisi näytetty tapahtuvan. Ihan tästäkin johtuen en pitänyt yhtä paljoa kirjan toisesta kertojasta Henrysta.

Kirjassa vuorottelevat Addien historia ja nykyaika, vuosi 2014, jolloin hän viimein tapaa jonkun, joka pystyy muistamaan hänet. Henry oli mielestäni ajoittain todella ärsyttävä itsesäälissä rypevä valittaja, eikä olisi tarvinnut näin paljoa sivutilaa. 

Kirjan kolmas hahmo on Luc, se pimeyden voima, jonka kanssa Addie tekee sopimuksen. Hän oli melkoisen stereotyyppinen komea ilkimys, mutta tykkäsin lukea hänen ja Addien kieroutuneesta suhteesta kautta aikojen.

Tämän perusteella aion kyllä kokeilla Scwabin Shades of Magic -sarjaa, joka on suomennettukin!

Kirjan tiedot:
V. E. Schwab: The Invisible Life of Addie LaRue | Titan Books 2020 | 545 sivua | Kirjastosta

Haasteet:
* #Queerlukuhaaste2022 : Julkaistu 2020-luvulla
Sekä Addie että Henry ovat bi-/panseksuaaleja, ja tämä näkyy etenkin Henryn tarinassa.
* Fantastinen kesä 2022 : Kirjassa matkustetaan