Fernanda Melchor: Hurrikaanien aika

He saapuivat kanavalle joen törmää laskevaa polkua pitkin, ritsat viritettyinä taisteluun ja silmät viiruina keskipäivän kirkkaudessa.

Lue maailma vuodessa -haasteeseen luettiin lokakuussa Väliamerikan tai Karibianmeren valtion kirjailijan kirjoittama kirja. Luin tähän meksikolaisen Fernanda Malchiorin kirjan Hurrikaanien aika.

Tämä oli itse asiassa yllättävän haasteellinen kohta, koska halusin tähänkin naisen kirjoittaman suomennetun kirjan. Sitä etsiessä tulin siihen tulokseen, että Väliamerikasta ja Karibianmeren valtioista on suomennettu lähinnä kurjuuskirjallisuutta. Huumeita, köyhyyttä ja väkivaltaa niin kauas kuin silmä kantaa.

En väitä, että suomennettavaksi olisi valittu huonoja kirjoja, mutta kovin kapean kuvan alueen kirjallisuudesta ne kyllä antavat. Missä ovat esimerkiksi kevyt romantiikka, dekkarit ja spefi-kirjat?

Hurrikaanien aikakin on kurjaakin kurjempaa kurjuuskirjallisuutta. Yllättävä kyllä pidin kirjasta ja se oli todella taitavasti rakennettu. Hatunnosto myös suomentaja Emmi Ketoselle: Melchorin hengästyttävän pitkien ja polveilevien lauseiden suomentaminen on varmasti ollut vaativa urakka.

Sisältökin on niin rajua, että tämä tarvitsisi suunnilleen kaikki sisältövaroitukset. Ollaan kurjassa ja köyhässä La Matosan pikkukylässä, joka on oikea helvetti maan päällä. Epätoivoiset ihmiset yrittävät selvitä päivästä toiseen kuka mitenkin, yleensä huumeiden ja irstailun voimalla.

Tarina alkaa kylän Noidan runnellun ruumiin löytymisestä. Kuka hänet surmasi ja miksi? Ja ketä edes kiinnostaa?

Vastauksia etsitään monien näkökulmien kautta. Ne punoutuvat tiukasti yhteen ja niiden kautta lukija näkee miten eri tavalla eri ihmiset näkevät toisensa ja ympäröivän maailman. Tarina ja hahmot uppoavat välillä suorastaan kuvottaviin syvyyksiin enkä ikimaailmassa suosittelisi tätä kenellekään, joka ei ole valmis lukemaan ihmismielen ja machokulttuurin mustaakin mustemmista puolista.

En yleensä lue näin kurjaa kurjuuskirjallisuutta ja tämän lukemisesta jäi vähän likainen olo. Mutta kuitenkin, kirja on todella hyvin kirjoitettu ja masentava totuushan on se, että maailmassa on monia, monia La Matosan kaltaisia kyliä. Melchor sai inspiraation kirjaan oikeasta murhatapauksesta, mutta kirjoitti sen fiktioksi oman turvallisuutensa vuoksi.

Kirjan tiedot:

Fernanda Melchor: Hurrikaanien aika | Aula & Co 2021 | 210 sivua | Kirjastosta

Espanjankielinen alkuteos: Temporada de huracanes (2017) | Suomennos: Emmi Ketonen

Luettu myös:

Kirjojen kuisketta, Kirja vieköön, Kirjarouvan elämää ynnä muut

Haasteet:

* Lue maailma vuodessa : Lokakuu: Väliamerikan tai Karibianmeren valtion kirjailijan kirjoittama kirja

* Paha mieli, paras mieli : Rakkaudettomuus

Laura Esquivel: Pöytään ja vuoteeseen

Sipuli on hakattava hienoksi.

Nuori Tita ja naapurin Pedro rakastuvat ensisilmäyksellä, mutta Titan elämä on suunniteltu jo hänen syntymästään saakka. Saadakseen olla lähellä rakastettuaan Pedro nai Titan sisaren, ja siitähän se juoni sitten vauhtiin lähteekin.

Tai sanotaan vaikka, että sitten tapahtumat lähtevätkin ihan lapasesta. Ajattelin pitkän aikaa, että mitä ihmettä minä oikein olen lukemassa, mutta loppujen lopuksi tykkäsin tästä. Kun ei odotakaan mitään järkeenkäyviä tapahtumia ja olettaa kaiken olevan ihan normaalia kirjan maagisen realismin yliampuvassa maailmassa, tarinaa oli hauska lukea.

Perheensä nuorimpana tyttärenä Tita on tuomittu huolehtimaan väkivaltaisesta tyranni-äidistään tämän kuolemaan saakka. Pedro suostuu naimaan Rosauran ollakseen Titan lähellä, mutta ahaa, äitipä on tarkkana ja heittää kapuloita rattaisiin! Tässä perheessä ei onnellisia olla, vaikka hänen pitäisi kuolla estääkseen se! Eikä senkään jälkeen!

Tässä on jo paljon draaman aineksia, mutta Esquivel heittää lisää pökköä pesään. Titan maagiset kyyneleet aiheuttavat niin hirveän vatsataudin kuin tulvineen alakerrankin, äkillisestä himosta puhumattakaan. Hänen toinen siskonsa päätyy yhdessä vaiheessa bordelliin, koska edes hänet mukaansa siepannut viriili vallankumoustaistelija ei pysty sammuttamaan hänen sisäistä tultaan. Kiitti vaan, Tita.

(Huom. sisko oli ihan tyytyväinen kohtaloonsa. Kirjassa on kyllä seksuaalista väkivaltaa, mutta ei tähän bordellitapaukseen liittyen.)

Sitten on tällaisia kohtia:

Ensimmäiseksi hänen oli pestävä hampaat. Koska hän oli kieriskellyt maassa villisti pyörivien kanojen aiheuttaman ilmalennon jälkeen, ne olivat täynnä multaa.

(s. 191)

Niin, siis kanatappelu johti kanapyörremyrskyyn. Näinhän se aina.

Tätä lukiessa ei todellakaan voinut arvata, mitä tapahtuisi seuraavaksi, ja juuri se teki tästä kirjan, josta tykkäsin. Kummallisten tapahtumien lomassa tämä on myös Titan kasvutarina: hän oppii ottamaan kohtalonsa omiin käsiinsä ja valmistamaan siinä samalla herkullista ruokaa.

Kirjan tiedot:

Laura Esquivel: Pöytään ja vuoteeseen: jatkokertomus kuukausi kuukaudelta, mukana rakkautta, ruokaohjeita ja kotoisia parannuskeinoja | WSOY 1993 | 215 sivua | Kirjastosta

Espanjankielinen alkuteos: Como agua para chocolate (1989) | Suomennos: Sanna Pernu

Luettu myös:
Luettua elämää, Tarukirja, P.S. Rakastan kirjoja ynnä muut

Haasteet:
* Herkulliset kirjat 2023 : Kirjassa on reseptejä (ja testaat niitä)
Kirjassa tosiaan on meksikolaisten ruokien reseptejä, joita en kylläkään testannut.